Sektorin koulutukset -tiimin vuoden 2025 päätavoitteena oli valmistella Digirata-hankkeen koulutusten toteutus- ja seurantamallit. Hyvät toteutusmallit eli opetussuunnitelmat ja koulutusmallit eivät yksin takaa koulutusten onnistumista. Kirjoitimme opetussuunnitelmista ja koulutusmalleista tammikuussa. Lisäksi tarvitaan seurantamallit, joiden avulla varmistetaan koulutusten laadullinen ja ajallinen onnistuminen sekä ymmärrys toimintamallien kehitystarpeista prosessin eri vaiheissa.
Seurantamallit tarkoittavat koulutusten toteutumisen järjestelmällistä seuraamista, laadun valvontaa ja palautteen keräämistä sekä hanketasolla että sektoriorganisaatioissa. Näillä malleilla pyritään varmistamaan, että koulutukset etenevät suunnitellusti ja vastaavat Digiradan opetussuunnitelman asettamia vaatimuksia. Kun koulutuksen laatua ja osaamisen kehittymistä arvioidaan järjestelmällisesti koko koulutuspolun aikana, saadaan vertailukelpoista tietoa. Sen avulla kehitystoimenpiteet voidaan kohdistaa juuri niihin paikkoihin, joissa niitä tarvitaan eniten.
Koulutusten laadunvarmistuksen tavoitteet ja menetelmät
Koulutusten laadunvarmistukselle on asetettu kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena on saada palautetta koulutusten onnistumisesta, jotta koulutuksia voidaan kehittää ja parantaa jo ensimmäisen kaupallisen rataosan (Tampere–Pori/Rauma) koulutusprosessin aikana. Toisena tavoitteena on kerätä tietoa sekä koulutusten onnistumisesta että laadunvarmistusmenetelmien soveltuvuudesta hankkeen toteutusvaiheeseen.
Koska tavoitteet ovat kaksijakoiset, laadunvarmistuksessa on päätetty hyödyntää monipuolisia tiedonkeruumenetelmiä. Näihin kuuluivat muun muassa koulutusohjelman jälkeinen osaamisen varmistaminen, koulutettavien itsearviointimenetelmä, erilaiset palautekyselyt, kouluttajien 360-arviointi sekä virheiden ja poikkeamien seuranta testivaiheissa ja operatiivisessa työssä. Näiden menetelmien avulla on tarkoitus saada kattavaa ja vertailukelpoista tietoa koulutusten onnistumisista ja kehityskohteista prosessin eri vaiheissa.
Yhtenäiset palautteenkeruun käytännöt kaikille
Palautekyselyitä tullaan teettämään useampaan kertaan koulutuskokonaisuuksien aikana. Tällöin on mahdollista päästä kiinni siihen, mitkä osiot tai moduulit kaipaavat kehittämistä. Kaikissa koulutusten palautekyselyissä ja kaikissa organisaatiossa tullaan käyttämään samaa arvosteluasteikkoa (esim. 1–6) ja myös samoja väitelauseita niin pitkään kuin se suinkin on mahdollista ja järkevää. Kun kysely on vakioitu, siihen vastaaminen on mahdollisimman vaivatonta ja saadut vastaukset ovat vertailukelpoisia sekä eri koulutusvaiheiden että ammattiryhmien kesken.
Koulutusten ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että operatiivinen henkilöstö saavuttaa riittävät valmiudet toimia ETCS-radalla (European Train Control System) turvallisesti määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä normaali- että häiriötilanteissa. Laadunvalvonnassa tämä huomioidaan siten, että palautetta ei kerätä vain koulutusten yhteydessä, vaan jatketaan jopa kuuden kuukauden ajan operatiivisen liikenteen alkamisesta. Näin varmistetaan, että annettu koulutus on antanut riittävät valmiudet käytännön työhön ja osaamisen kehittymiseen jokapäiväisissä tilanteissa.
Katse eteenpäin
Laadunvarmistusmenetelmien avulla kerätty data tullaan jalostamaan Digirata-hankkeella tiedoksi, jota voidaan hyödyntää koulutusten kehittämisessä hankkeella, organisaatioissa ja mahdollisesti koko toimialalla. Laadukas ja tehokas kouluttaminen on tärkeää, sillä ETCS-osaamista tulee monistaa raidealalle nopeasti, kun rakentaminen kiihtyy Digirata-hankkeen toteutusvaiheessa.
Koulutusten toteutus- ja seurantamallit tulevat tuskin olemaan täysin samat koko toteutusvaiheen ajan, sillä ETCS-osaaminen toimialalla kasvaa ja kehittyy jatkuvasti hankkeen edetessä. Osaamisen kehittämisessä on tärkeää tunnistaa virheet, oppia niistä ja tehdä rohkeasti pieniä parannuksia sekä tarvittaessa suurempiakin muutoksia toimintatapoihin. Näin varmistamme, että raidealalla on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö myös ETCS-järjestelmän aikakaudella.