Miten Digiradasta saadaan mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty ja millaisia tekoja tai päätöksiä se vaatii? Muun muassa näitä kysymyksiä ratkoo uusi Digiradan kehitys- ja seurantaryhmä, jossa on mukana useiden eri rautatiealan toimijoiden edustajia.
Digirata on välttämätön korvausinvestointi, jossa uudistetaan junien kulunvalvonta, turvalaitteet, kauko-ohjaukset ja liikenteenhallinnan järjestelmät sekä parannetaan rautateiden välityskykyä ja mahdollistetaan raideliikenteen kasvu. Jotta Digiradasta saadaan suurin mahdollinen yhteiskunnallinen hyöty, tarvitaan rautatiealan toimijoiden yhteistyötä sekä sitoutumista muutokseen. Tätä varten on perustettu uusi Digiradan tavoitteiden kehitys- ja seurantaryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran toukokuun alussa.
Ryhmää fasilitoivat Fintraffic ja Väylävirasto yhdessä, ja ryhmässä on edustajia VR:stä, HSL:stä, Fenniarailista, Pääkaupunkiseudun Junakalustosta, North Railista sekä Traficomista.
”Lähdimme yhdessä Väyläviraston Esa Sirkiän kanssa perustamaan tavoiteryhmää, jotta voisimme tuoda kaikki olennaiset toimijat samaan pöytään sekä ymmärtää aiempaa syvemmin jokaisen tahon omia tavoitteita Digiradalle sekä näiden prioriteetteja. Vain dialogin kautta voimme ymmärtää toisiamme ja pystymme sitoutumaan investointeihin, joilla saadaan yhteistyössä merkittävyyttä aikaiseksi. Yhteisen sitoutumisen kautta voimme saada mahdollisimman suuret hyödyt Digiradasta tulevaisuudessa”, sanoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen toimitusjohtaja Sanna Järvenpää.
Päätöksentekoa tarvitaan myös hankkeen ulkopuolelta
Mitä yhteiskunnallisia hyötyjä Digiradasta halutaan tulevaisuudessa saada? Näitä ovat muun muassa turvallisuus, sujuvuus, tehokkuus sekä kapasiteetin kasvattaminen. Digirata toteuttaa välttämättömät muutokset, jotta teknologinen hyppy on mahdollinen, mutta tavoitteiden saavuttamiseen voivat vaikuttaa myös monet muut asiat, kuten toimijoiden sopimukset, toimijoiden omat palvelut, teknologiset ratkaisut sekä henkilöstön osaaminen ja tehtävien muutokset. Siksi toimenpiteitä, sitoutumista ja päätöksentekoa tarvitaan myös Digirata-hankkeen ulkopuolelta.
Laajempaa päätöksentekoa tarvitaan muun muassa ATOn (Automatic Train Operation) käyttöönotossa ja laajuudessa, yhtenäisessä tietopohjassa, energiatehokkuusratkaisujen kehittämisessä, kapasiteetinkasvun hyödyntämisessä ja turvallisuudessa.
”Digirata on merkittävä askel kohti modernimpaa ja tehokkaampaa raideliikennettä Suomessa. On tärkeää, että alan toimijoilla on yhteinen visio ja selkeät tavoitteet, jolloin voimme aidosti luoda parasta Suomelle. Jo ensimmäisessä tapaamisessa saimme aikaiseksi erinomaista keskustelua. Tästä on hyvä jatkaa työskentelyä yhdessä”, sanoo Järvenpää.