Junaliikenteen turvallisuus perustuu ennakointiin ja siihen, että yhteisiä käyttösääntöjä noudatetaan. Tulevaisuudessa käyttösäännöistä tulee entistäkin tärkeämmät, kun junaliikenteen kapasiteetti tehostuu. Mutta miten käyttösääntöjä suunnitellaan uusille järjestelmille?

Suomalaisen junaliikenteen yhteisissä käyttösäännöissä määritellään, kuinka erilaisissa rataverkon liikennöinnin ja kunnossapidon tilanteissa toimitaan. Digirata muuttaa kuitenkin tilanteen. Se tuo raiteille testi- ja pilottiratavaiheissa runsaasti uutta teknologiaa, ja tästä syystä käyttösäännöt on päivitettävä vastaamaan uusia tarpeita. Uusia käyttösääntöjä valmistellaan parhaillaan.

Swecon projektipäällikkö Niklas Lindfors on vetänyt määrittelyyn liittyvää käyttösääntöjen kehitystyötä kesästä 2020. Täysin nollatilanteesta työtä ei ole tarvinnut aloittaa.

”Työn taustalla ovat toki Suomessa jo nykyisin varsin pitkälle viedyt säännöt ja toimintamallit – ja niistä on ollut paljon hyötyä. Samantapaisia projekteja edistetään kuitenkin muissakin maissa, esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa, ja olemme voineet tarkastella tapauksia ja tilanteita sitäkin kautta, millaisiin tilanteisiin muualla on varauduttu”, Lindfors sanoo.

Myös Väyläviraston projektipäälliköllä Juha Lehtolalla on katse pelkän säännöstön sijaan kokonaisuudessa:

”Käyttösääntöjen kaiken kattava analysointi ja uuden järjestelmän luomien mahdollisuuksien tuominen operointiin mahdollistavat osaltaan hankkeen digitalisaation täysimääräisen hyödyntämisen. Vanhat mallit on syytä tarkastella hyvin kriittisesti eikä uusia käyttösääntöjä tule luoda tukemaan kaikkea vanhaa, vaan katse on oltava tulevaisuuden mahdollisuuksissa.”

Suomalainen käyttösääntökokoelma tulee sisältämään ohjeet, määrittelyt ja vastuunjaon operointiin

Suurimmat muutokset liittyvät teknologisiin uudistuksiin. Digiradan käyttösäännöissä keskitytään muun muassa siihen, miten ERMTS-kulunvalvontajärjestelmän kanssa toimitaan tulevaisuudessa. Uudet käyttösäännöt eivät luo järjestelmiin rajoitteita, vaan jo nyt varaudutaan siihen, että sääntöjä noudattaen voitaisiin tulevaisuudessa kulkea esimerkiksi automaattisilla junilla.

”Toimivat säännöt lisäävät turvallisuutta ja tekevät mahdolliseksi sen, että tulevaisuudessa käytössä olevasta kapasiteetista saadaan mahdollisimman paljon irti”, Lindfors summaa.

Erilaisia käyttötilanteita on tähän mennessä tunnistettu toistasataa. Uusia tapauksia lisätään sitä mukaa, kun niitä tunnistetaan. Esimerkkinä mainittakoon viimeisin lisäys, joka koskee vaihtotyöalueiden yhdistämistä ja laajentamista.

Väyläviraston projektipäällikön Juha Lehtolan sääntöjen käyttöönotto etenee Digirata-hankkeen kanssa yhdessä vaihe vaiheelta.

Sääntöjä ei voi kirjoittaa siilossa

Käyttösäännöissä pyritään tunnistamaan mahdollisimman monia tilanteita ja tapahtumia. Säännöstön toimivuus on kuitenkin testattava oikeassa käytössä, onhan kyseessä vahvasti iteratiivinen projekti.

”Tällaisia sääntöjä ei voida kirjoittaa suoraan valmiiksi, vaan tilanteet käydään läpi tarkasti testiolosuhteissa. Digirata-hankkeessa järjestelmiä testataan ensin simulaatioympäristöissä testiradalla, sitten pilottiradalla. Tarkoitus on, että säännöt paranevat jokaisella iterointikierroksella ja saamme käyttöömme mahdollisimman hyvän säännöstön,” Lindfors sanoo.

Juha Lehtolan mukaan säännöstö etenee lopulta testausvaiheesta käyttöön yhdessä Digiradan rakentamisaikataulun mukaisesti.

 ”Uudet käyttösäännöt tulevat voimaan välittömästi kaupallisen junaliikenteen alkaessa uuden järjestelmän alueellisen käyttöönoton yhteydessä. Tämä tarkoittaa ensimmäisenä pilottirataa vuonna 2026 ja sen jälkeen 2028 alkaen alueellisesti,” tarkentaa Lehtola.