Suomi on saanut EU-komissiolta poikkeusluvan hyödyntää kaupallisia matkapuhelinverkkoja junien ja uuden eurooppalaisen kulunvalvontajärjestelmän välisessä tiedonsiirrossa. Ratkaisu on Suomelle merkittävä: olemassa olevien verkkojen hyödyntäminen mahdollistaa modernin radiopohjaisen kulunvalvonnan ilman erillisen, vain rautatieliikenteen käyttöön tarkoitetun valtakunnallisen radioverkon rakentamista.
Suomi uudistaa junien kulunvalvonnan osana Digirata-hanketta ja eurooppalaisen ERTMS-järjestelmän käyttöönottoa. Uudessa järjestelmässä junan ja kulunvalvontajärjestelmän välillä välitetään tietoa radioverkon kautta.
EU:n poikkeuslupa mahdollistaa sen, että Suomessa tiedonsiirtoon voidaan hyödyntää teleoperaattoreiden olemassa olevia kaupallisia matkapuhelinverkkoja sen sijaan, että rautatieliikennettä varten rakennettaisiin erillinen koko rataverkon kattava radioverkko.
”Ratkaisu on sekä teknisesti että taloudellisesti merkittävä. Erillisen, valtakunnallisen 5G-tasoisen viestintäverkon rakentaminen ainoastaan rautatieliikenteen käyttöön maksaisi pitkälti yli sata miljoonaa euroa. Olemassa olevien kaupallisten verkkojen hyödyntämisellä voidaan saavuttaa kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Samalla ratkaisu hyödyntää infrastruktuuria, jota teleoperaattorit kehittävät ja ylläpitävät jatkuvasti myös tulevaisuudessa”, sanoo osastonjohtaja Esa Sirkiä Väylävirastosta.
Suomesta edelläkävijä eurooppalaisessa rautatieliikenteessä
Euroopan rautateillä junien viestintään käytetään nykyisin laajasti GSM-R-järjestelmää, joka perustuu rautateiden omaan 2G-teknologiaa hyödyntävään radioverkkoon. Suomessa GSM-R:n sijasta junien viestinnässä on hyödynnetty poikkeusluvalla Virve-viranomaisverkkoa.
GSM-R on tulossa elinkaarensa päähän. Sen seuraajaksi Euroopassa kehitetään 5G-teknologiaan perustuvaa FRMCS-järjestelmää (Future Railway Mobile Communication System).
Suomen tavoitteena on toteuttaa uuden sukupolven rautatieviestintä hyödyntämällä mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevia kaupallisia matkapuhelinverkkoja. Ratkaisu tukee Digiradassa käyttöön otettavaa radiopohjaista ETCS-kulunvalvontaa, jossa tietoa välitetään jatkuvasti junan ja kulunvalvontajärjestelmän välillä.
”Suomen tavoitteena on ollut toteuttaa tulevaisuuden rautatieviestintä niin, että FRMCS:n edellyttämää tiedonsiirtoa voidaan tarjota olemassa olevien kaupallisten matkapuhelinverkkojen kautta. Ratkaisusta saatavia kokemuksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös muualla Euroopassa. Vaikuttamistyötä sääntelyn muuttamisen eteen on tehty 15 vuotta, ja poikkeuslupa on iso osoitus siitä, että Suomen ajatusta arvostetaan laajasti Euroopassa”, sanoo projektipäällikkö Juha Lehtola Väylävirastosta.
Ratkaisua on testattu vuosien ajan
Kaupallisten matkapuhelinverkkojen soveltuvuutta junien kulunvalvonnan tiedonsiirtoon on tutkittu Suomessa usean vuoden ajan.
Digirata on testannut kaupallisten verkkojen kattavuutta koko Suomen rataverkolla. Ensimmäisen valtakunnallisen testikierroksen tulokset täyttivät järjestelmälle asetetut tavoitteet, ja tulokset julkaistiin vuonna 2023 Public Mobile Radio Networks – Suitability for ETCS Traffic -raportissa.
Ratkaisua on testattu myös Kouvola–Kotka–Hamina-välin ETCS-testiradalla yli vuoden ajan. Testitulosten perusteella useita kaupallisia matkapuhelinverkkoja hyödyntävä ratkaisu on osoittanut toimivuutensa paitsi kattavuuden myös toimintavarmuuden näkökulmasta.
Seuraavaksi testaukset etenevät Tampere–Pori/Rauma-rataosuudelle. Kyseessä on ensimmäinen rataosuus, jolla uutta järjestelmää tullaan käyttämään normaalissa matkustaja- ja tavaraliikenteessä.
Lisätietoja:
projektipäällikkö Juha Lehtola p. 0295 343 892 etunimi.sukunimi@vayla.fi
Digirata-hanke vie Suomea kohti turvallisempaa, tehokkaampaa ja sujuvampaa rautatieliikennettä. Hankkeessa modernisoidaan ja peruskorjataan rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmä ja turvalaitteet sekä otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen radiopohjainen kulunvalvonta koko rataverkolla. Digirata mahdollistaa turvallisen liikenteen, paremman palvelutason ja kapasiteetin kasvun, ja se luo pitkän aikavälin teknologisen perustan suomalaiselle raideliikenteelle. Väylävirasto, Fintraffic ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat hanketta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.