Keväällä 2019 liikenne- ja viestintäministeriön ohjaama selvitystyöprojekti Digirata lähti kartoittamaan Suomen junien kulunvalvontaa ja vanhentuvan JVK-kulunvalvontajärjestelmän korvaamista. Selvitys on valmis ja ratkaisuksi esitetään modernia radioverkkopohjaista ERTMS-järjestelmää (European Rail Traffic Management System -yhteensopiva).
Käytännössä tämä tarkoittaa kulunvalvontajärjestelmää, joka antaa junalle radioverkon välityksellä oikeuden ajaa suunniteltua reittiä. Tällöin tiedon välittäminen junan ja kulunvalvonnan välillä ei ole jatkossa paikkaan sidottua.
”Moderni tarkoittaa uusien innovaatioiden hyödyntämistä, muun muassa sitä, että paikannusta toteutettaneen tulevaisuudessa uusilla tavoilla, esimerkiksi satelliitteja, stereokameroita ja muita teknologioita hyödyntäen.”
Kolmiportaisessa ETCS-luokituksessa (European Train Control System) Digiradan ehdotus sijoittuu vähintään tasolle kaksi, mikä tarkoittaa edistyksellistä radiopohjaista kulunvalvontajärjestelmää. Muualla Euroopassa joudutetaan tällä hetkellä niin ikään enimmäkseen kakkostason projekteja ja suunnitteilla on yli 20 000 ETCS2 -ratakilometriä.
Rautateiden digitalisaation edetessä Suomenkin rataverkolla tullaan näkemään vähemmän fyysisiä laitteita, kuten näkyviä opasteita ja baliiseja eli kiskojen väliin sijoitettuja lähettimiä.
Käytäntöä kohti
Digirata siirtyi huhtikuussa 2020 valmisteluvaiheeseen, joka jatkuu huhtikuun 2021 loppuun. Hanketta ohjaa liikenne- ja viestintäministeriön asettama ohjausryhmä. Lopullinen tähtäin on roll-out eli käyttöönoton aloittaminen vuonna 2028. Paraikaa haetaan 11 miljoonan euron valtion rahoitusta testiradan ja -laboratorion toteuttamiseen. Koko järjestelmän alustavaksi hinta-arvioksi on esitetty 1,7 miljardia euroa.
”Kustannusten laskennassa käytimme ulkopuolista konsulttia, joka hyödynsi arvioissaan tietoja viimeisimpien Euroopan rataverkon kehityshankkeiden kustannuksista.”
Digirata on myös integroitu Suomen ensimmäiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, joka valmistuu keväällä 2021. VLJS:n työssä pyritään saamaan näkemystä, miten uusi radiopohjainen kulunvalvontajärjestelmä rahoitetaan.
Suomi hieman takamatkalla, mutta hyvässä vauhdissa
Selvitysvaiheesta valmisteluun siirtyessä Digiradan työn kokoonpanossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Mukana ovat tutut pääyhteistyökumppanit ja koko Suomen rautatieliikenteen osaajat. Jotta urakka saadaan varmasti maaliin, Digiradan kautta pyritään myös koulutuksella vahvistamaan suomalaista digitaalisen rautatieliikenteen osaamispohjaa.
Yleiserooppalaiseen tasoon nähden Suomella on hieman kirittävää rautateiden digitalisaatiossa, mutta kaukanakaan ei Pylvänäisen mukaan olla.
”Eurooppalaiset infran omistajat myös auttavat jakamalla kokemuksia ja tietotaitoa kollegoilleen. Myös avointa tutkimustietoa on hyvin tarjolla. Nelisen vuotta kirimiseen varmaan menee.”