Liikenne- ja viestintäministeriön ohjaamassa Digirata -projektissa uudistetaan Suomen rautatieliikenteen hallintajärjestelmiä, sisältäen junakulunvalvonnan ja radioverkon (ERTMS). Hankkeen esiselvitysvaihe on ohi ja uudistusta valmistellaan parhaillaan ahkerasti työryhmissä, joista yhteen päästään kurkistamaan nyt.
Roll-out-työryhmässä on käynnissä kiireinen syksy. Nimensä mukaisesti työryhmä valmistelee hankkeen ”roll-outia” eli käytännön toteuttamista.
Työryhmän tavoite on kaksiosainen. Ensimmäisenä tavoitteena on varmistaa selvitysvaiheessa laadittu etenemissuunnitelma. Toisena tavoitteena on muodostaa lopulta virallisessa muodossa kirjoitettu kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP). Nykyisen täytäntöönpanosuunnitelman päivitys on tarpeen, sillä suunnitelma on laadittu vuonna 2017, jonka jälkeen yhteiskunnan tarpeet, painoarvot ja esimerkiksi teknologiat ovat olleet rajussa murroksessa.
Juuri tällä hetkellä työryhmä paiskii töitä ensimmäiseksi mainitun tavoitteen parissa, eli tarkastelee selvitysvaiheessa suunniteltua etenemistapaa kriittisesti.
”Arvioimme työryhmässämme tarkasti, onko nykyinen etenemissuunnitelma tähän tietämyksen tilaan järkevä. Onko olemassa riskejä tai kenties jotakin, joka jopa nopeuttaisi toimintojen etenemistä? Käytännössä mietimme, miten tätä hanketta vietäisiin parhaalla mahdollisella tavalla läpi koko Suomen”, sanoo työryhmän vetäjä Leila Toivakka.
“Paholaisen asianajaja”
Työryhmä toimii siis etenemissuunnitelmalle eräänlaisena “paholaisen asianajajana”. Toisin sanoen jäsenet yrittävät siis yhteistyössä löytää mahdollisimman tarkasti haasteet, joita etenemisessä voi ilmetä. Työtä tekemässä on laaja joukko asiantuntijoita eri puolilta liikennesektoria.
”Työryhmässä on vahvaa osaamista ja kykyä kyseenalaistaa. Ryhmässämme on mukana henkilöitä, jotka ovat olleet suunnittelemassa jo nykyistä täytäntöönpanosuunnitelmaa, mutta toisaalta myös henkilöitä, joille hanke on uusi. He kykenevät katsomaan kokonaisuutta tuorein silmin.”
Työryhmä tekee ensin havainnot nykytilasta ja muokkaa niiden perusteella etenemissuunnitelmaa. Tällä hetkellä työryhmä on kirkastanut kuusi ydinkohtaa: tekniset ratkaisut, operointi, kalusto, liikenteen tarpeet, infra ja juridiikka. Näiden pohjalta muodostuu lopullinen näkemys toimivasta etenemissuunnitelmasta.
Kipukohdat työn apuna
Toivakan mukaan kyseisten osa-alueiden tunnistaminen auttaa hahmottamaan entistä paremmin mahdollisia hankkeen etenemisen kipukohtia.
”Kun määrittelemme kipukohdat, kykenemme jäsentämään, mistä paine nykyisen suunnitelman muuttamiselle tulee. Lisäksi tarkennettu etenemissuunnitelma auttaa hahmottamaan, mitä eri osa-alueilla pitää saada tehtyä, jotta valmistelussa voidaan siirtyä eteenpäin”, Toivakka sanoo.
Seuraavaksi työryhmä yksilöi vielä tarkemmin suunnitelman vaikutustekijöitä, aikatauluttaa hanketta ja laatii toimenpidekartan.
Lopputuloksena tuotetun formaalissa muodossa olevan täytäntöönpanosuunnitelman tulee olla valmis seuraavan vaiheen käsittelyyn maaliskuussa 2021.
”Mutta ryhmällämme on tavoite, että meillä on jo ennen joulua vahva näkemys siitä, minkälainen etenemissuunnitelman tulee olla. Täytäntöönpanosuunnitelman viimeistely päästään aloittamaan vuoden vaihteessa. Näin pysymme aikataulussa”, summaa Toivakka.