Digiradan voisi ajatella tarkoittavan jonkinlaista valmista rakennetta tai kokonaisuutta. Se tarvitsee kuitenkin yhä innovaatioita. Ja innovaatioiden synnyttämiseen tarvitaan resursseja.

Vaikka konkretiaa Digiradan ympärillä on toki paljon, on isossa kuvassa kyse myös tulevaisuuden visiosta. Siinä rautateillä liikkuminen on soljuvaa, tehokasta, ympäristöystävällistä ja turvallista – kaikin puolin nykyistä parempaa digitaalisten hallintajärjestelmien avulla. Tähän pääsemiseen vaaditaan paitsi jo olemassa olevien innovaatioiden pilotointia ja hyödyntämistä, myös kokonaan uusien ratkaisujen kehittämistä.

”Raideliikenteen murros on aiheuttanut tilanteen, jossa avoimia kysymyksiä on paljon. Esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmäämme uudistettaessa emme voi vain ottaa Suomeen täydellisesti soveltuvaa valmista järjestelmää jostain muualta, koska sellaista ei vielä ole”, kertoo Digiradan ekosysteemi -työryhmässä ja Helsingin seudun liikenteellä (HSL) työskentelevä Joel Stenmans.

Rahoitus ratkaisevassa asemassa

Aivan kuten muukin kehitys, myös raideliikenteen digitaalinen kehitys vaatii tutkimusta, tuotekehitystä ja rahoitusta. Rahoituksen osalta on Digiradan tapauksessa syytä erotella vielä selkeästi omiin lokeroihinsa ainakin valtion suora budjettirahoitus, EU:n tukirahoitus sekä Digiradan mahdollistaman T&K-toiminnan ja yritystoiminnan kehittämisen rahoitus.

Näistä viimeinen pari on uusien innovaatioiden kannalta erityisen merkityksellinen. Siksi Digiradan ekosysteemi -työryhmä on viime aikoina koonnut rahoitusinstrumentteja yksiin kansiin, jotta hankkeesta kiinnostunut löytää ne mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

”Mahdollisuuksia rahoitukseen on löydetty hyvin erilaisissa vaiheissa oleville yrityksille. Aina toimintaansa käynnistelevistä start-upeista kansainvälisillä markkinoilla toimiviin suuryrityksiin”, Stenmans sanoo.

Rahoitusta digiradan yhteyteen syntyvälle yritystoiminnalle tarjoavat muun muassa Finnvera, Business Finland ja EU. Näistä Business Finland tarjoaa niin kotimaisia kuin EU-tasoisia rahoitusvaihtoehtoja.

Business Finlandilla projektikoordinaattorina työskentelevän Tom Warraksen mukaan nyt on EU:n tasolla oikea hetki mennä mukaan yhteistyöverkostoihin, sillä eri rahoitusohjelmat ovat uuden budjettikauden myötä alkamassa. Unionilla on myös vahva tahtotila torjua ilmastonmuutosta nimenomaan raideliikenteen avulla.

”Uutta on se, että EU:lla tulee olemaan ohjelmakaudella 2021–2027 kumppanuusohjelmia, joiden myötä voi saada rahoitusta. Alustavassa budjettiesityksessään EU on varaamassa juuri rautatiealan kumppanuusohjelmaan tukirahaa tulevalle ohjelmakaudelle”, Tom Warras kertoo.

Liiketoiminnan kasvattamista ja kansainvälistymistä

Myös Business Finlandin oma rahoitus on kiinnostava vaihtoehto kansainvälisille markkinoille pyrkiville yrityksille. Rahoituksen ohella yhtiö pystyy tarjoamaan asiakkailleen maailmanlaajuisen verkoston, joka sisältää muun muassa erilaisia liikennealan kehittämisohjelmia. Warras uskookin aidosti suomalaisten yritysten mahdollisuuksiin kansainvälistyä Digiradan myötä:

”Digirata on valtava satsaus ja samalla mahdollisuus yrityksille osallistua rautatiejärjestelmän uudistamiseen koko Euroopassa. Meillä on Suomessa erinomaista ohjelmointiin, järjestelmiin ja laitteisiin liittyvää osaamista, jonka turvin lähteä kansainvälisille raideliikennemarkkinoille”, hän toteaa.

Tämän allekirjoittaa myös Digiradan ekosysteemi -työryhmän Joel Stenmans, jonka mukaan Digirata on erinomainen ympäristö tehdä liiketoimintaa.

”Rautatiet ovat kestävä liikkumismuoto tulevaisuuden kannalta. Pyrimme siihen, että yritykset tunnistaisivat rautatiealan mahdollisuudet, vaikkeivat siellä varsinaisesti vielä toimisikaan”, Stenman päättää.