Suomen nykyinen junaliikenteen kulunvalvonnan järjestelmä lähestyy elinkaarensa loppua. Noin 10 vuoden kuluttua sillä ei pystytä takaamaan nykyistä rautatieliikenteen palvelutasoa – kunnianhimoisista ratahankkeista puhumattakaan. Digiradan esiselvitys suosittelee uudeksi ratkaisuksi modernia radioverkkopohjaista ETCS-järjestelmää. Tällainen rautateiden digitalisaatioon valmistautuminen vaatii ETCS-testiradan ja -laboratorion.
Testirata rakennetaan Kouvola-Kotka/Hamina -rataosuudelle ja valmistuu rataosan parantamishankkeen yhteydessä, jossa uusitaan turvalaitejärjestelmät. Laboratorio pystytetään myöhemmin päätettävään kohteeseen ja sitä käytetään mm. teknisen sisällön määrittelyyn, kansallisen osaamisen tueksi, järjestelmien esitestaukseen sekä laitteiden hyväksyntätesteihin.
TUNNETHAN TERMIT?
ERTMS eli European Rail Traffic Management System on EU:n tukema hanke, jonka päämääränä yhtenäinen järjestelmä Euroopan rautatieliikenteen kulunvalvonnalle. ERTMS-projektien työhön tullaan käyttämään miljardeja euroja euroopanlaajuisesti lähitulevaisuudessa.
ETCS eli European Train Control System on eurooppalainen junien kulunvalvonnan standardi. Siinä on tällä hetkellä kolme tasoa, joista tasot yksi ja kaksi ovat jo käytössä, toista implementoidaan ja kolmas on kehitteillä. Digitalisaation aste nousee tasojen myötä ja ETCS taso 2 toimii jo pohjana mm. automaattiselle junaliikenteelle. Suomessa tähdätään alkuvaiheessa ETCS2-ratkaisuun ja tulevaisuudessa tasoon 3.
FRMCS eli Future Railway Mobile Communication System on rautateiden tiedonsiirron järjestelmä, johon kaikki Euroopan maat tulevat siirtymään. FRMCS on tulossa vuodesta 2022 standardiksi rautateille.
Testaaminen ei tuki rataa
Esiselvitysvaiheessa Digiradan asiantuntijat vierailivat lukuisissa EU-maissa tutustumassa kansallisiin rautateiden digitalisaatiohankkeisiin. ERTMS-järjestelmässä mukana olevat maat eli käytännössä suurin osa EU:n jäsenmaista onkin toteuttanut testiratansa ja laboratorionsa. EU:n asetuksissa menettely on ERTMS-maille pakollinen, mutta asetuksella on ennen kaikkea jouduttava tarkoitus: työ käyntiin ja moderni järjestelmä käyttöön.
Suomessakin tarkoitus on testata uutta kulunvalvontaa mahdollisimman paljon laboratorio-oloissa ja välttää rataverkon varaamista kalustolla, erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä rataosuuksilla. Toimintatapaa on sovellettu esimerkiksi Hollannissa, jonka rataverkon kapasiteetti on jatkuvasti tiukilla.
Ainutlaatuinen tilaisuus ottaa etumatkaa
Digiradan suosittelema ratkaisu eli moderni radioverkkopohjainen ETCS vaatii toimiakseen radioverkon, jota rautateillämme ei vielä ole. Suomessa alkaakin eurooppalaisittain ainutlaatuinen kokeilu: FRMCS-järjestelmän testaaminen kaupallisessa verkossa. Tähän saakka Euroopassa on kokemusta lähinnä rautatieliikenteen käyttöön varatusta GSM-R-verkosta ja iäkkään 1G-standardin mukaisesta tiedonsiirrosta.
”Isona ajatuksena on testata meillä bearer independent -ratkaisua, eli sellaista, joka on riippumaton yksittäisestä radioteknologiasta, taajuusalueesta tai verkosta. Ratkaisevaa ei ole, missä tieto liikkuu.”
Lehtolan mukaan Suomen kokeilu on herättänyt jo kiinnostusta Euroopassa, sillä sen tuloksia voi hyödyntää tulevassa EU-sääntelyssä. Tarkoitus on toteuttaa täällä asioita, joita kukaan ei ole tehnyt, mutta jotka ovat pian pakollisia.
”Suomessa on hyvää 5G-osaamista. Sen tuominen rautateille tarjoaa kansainvälistä etumatkaa ja esimerkiksi telelaitteiden ja turvalaitejärjestelmien toimittajille ainutlaatuisen kehittämisen paikan.”
Digitalisaatioon ei ole oikoraidetta
Vaikka ERTMS on periaatteiltaan sama joka maassa, järjestelmää ei voi tuoda muualta valmiina. Rataverkot eivät ole identtisiä ja meillä pohjoisessa on otettava huomioon talviolosuhteet mm. junien jarrutuksissa. Lisäksi toiminnassa ratapihoilla ja junien liittämisessä on kansallisia eroja käytännöissä. Kaikkeen ei löydy valmiita ohjeita ja standardeja.
”ERTMS ei ole pakettiratkaisu, vaan pikemminkin työkalupakki. Siitä voi valita, mitä lähdetään toteuttamaan ja mitä ei. Joka tapauksessa on innostavaa olla toteuttamassa rautatiejärjestelmän murrosta.”