Digirata-hankkeen etenemisen suunnittelun keskiössä ovat olleet yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä asiakkaiden kuljetusvirrat ja kalusto. Päivitetty etenemiskartta kuvaa, miten Digirata etenee rataosa-alueittain (RAO) koko Suomen rataverkolle vuoteen 2040 mennessä.
Digirata-hanke on jaettu kahteen vaiheeseen. Käynnissä oleva Kehitys- ja verifiointivaihe (2021–2027) sisältää ensimmäisen kaupallisen ERTMS-radan rakentamisen Tampere–Pori/Rauma-rataosuudelle. Hankkeen toteutusvaiheessa (2025–2040) Digirata etenee vaiheittain koko rataverkon läpi.
Etenemiskartta kuvaa vaiheittaisen toteutuksen
Ensimmäinen etenemiskartta julkaistiin vuonna 2021, mutta päivitystarpeiden myötä suunnitelmaa on tarkennettu. Etenemiskartassa on huomioitu laajasti eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet.
Etenemisen suunnittelua ohjaavat selkeät suunnitteluperusteet, joiden avulla on määritetty hankkeen maantieteellinen vaiheistus ja ylätason aikataulu.
Ylätason aikataulussa on alustavasti huomioitu alueelliset erityispiirteet. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun rakentamis- ja testausvaihe tulee olemaan hyvin erilainen kuin liikennemääriltään hiljaisempien rataosien vaiheet.
”Etenemiskartta varmistaa, että Digirata etenee hallitusti ja tehokkaasti koko maahan. Suunnitteluperusteet tukevat sekä kaluston että infrastruktuurin sujuvaa yhteensovittamista, ja yhteistyö eri toimijoiden kesken on ollut ratkaisevassa roolissa”, toteaa Saara Haapala, Toteutusvaiheen Toteutussuunnitelma -projektin projektipäällikkö.
”Etenemiskartta on tulos tiiviistä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Kun suunnittelu perustuu kaluston kiertologiikkaan ja todellisiin kuljetusvirtoihin, voimme toteuttaa raideliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisoinnin ja peruskorjauksen tehokkaasti ja vähentää muutosten vaikutuksia liikenteeseen”, sanoo Juha Lehtola, Väyläviraston projektipäällikkö Digiradassa.
Keskeiset päivitykset etenemiskarttaan
Etenemiskartan päivitystyössä on tehty useita muutoksia yhteistyössä toimijoiden kanssa:
- Karjaa–Hanko siirrettiin ROA2:sta ROA4:ään. Muutoksella vastataan sähköistyksen myötä muuttuneisiin matkustajaliikenteen kiertologiikkoihin.
- Imatra–Parikkala siirrettiin ROA7:stä ROA5:een, jotta aluejako vastaisi paremmin Väyläviraston kunnossapitoaluejakoa.
- ROA2 otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa, jolloin Karjaa–Hyvinkää otetaan käyttöön vasta ROA3:n yhteydessä. Tämä ehkäisee ylimääräisiä kalustonvaihtoja siirtymäkauden aikana.
- ROA1–ROA4 aikatauluja tarkastettiin suhteessa EKA-radan aikatauluun.
Etenemisen aikataulutusta on myös tarkennettu siten, että käyttöönottojen väliin jää riittävästi aikaa testaukselle ja koulutuksille.
Tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä koko Suomen rataverkko on varustettu uudella, yhtenäisellä kulunvalvontajärjestelmällä, joka parantaa raideliikenteen turvallisuutta, tehokkuutta ja sujuvuutta.
Digirata-hanke vie Suomea kohti turvallisempaa, tehokkaampaa ja sujuvampaa rautatieliikennettä. Hankkeessa uudistetaan vanhentunut junien kulunvalvontajärjestelmä ja otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen radiopohjainen kulunvalvonta koko rataverkolla. Digirata mahdollistaa turvallisen liikenteen, paremman palvelutason ja kapasiteetin kasvun, ja se luo pitkän aikavälin teknologisen perustan suomalaiselle raideliikenteelle. Väylävirasto, Fintraffic ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat hanketta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.