Suomen junien kulunvalvonta ja suuri osa rautateiden turvalaitetekniikasta on uudistettava. Nykyinen tekniikka vanhenee, ja Digirata-hankkeessa uudistus on jo käynnissä. Ensimmäisenä uuden kulunvalvonnan piiriin siirtyy Tampere–Pori/Rauma-rataosuus vuonna 2029. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä kattaa koko Suomen rataverkon vuoteen 2040 mennessä.
Kun uudistetaan koko maan rataverkkoa palvelevaa järjestelmää, ratkaistaan samalla, kuinka järjestelmää tulevaisuudessa huolletaan ja uudistetaan, kuinka moni yritys voi tarjota siihen osaamistaan ja ratkaisujaan sekä millaisia kustannuksia järjestelmästä syntyy käytön aikana.
Suunnitelmallinen uudistaminen antaa mahdollisuuden tehdä hankintoja hallitusti ennen kuin vanheneva tekniikka alkaa sanella päätöksiä. Näin hankintoja voidaan suunnitella ja kilpailuttaa ennakkoon sen sijaan, että ratkaisuja jouduttaisiin tekemään kiireessä varaosien tai osaamisen käydessä vähiin.
Rautateiden järjestelmät palvelevat vuosikymmeniä. Sinä aikana tekniikkaa pitää huoltaa, päivittää ja uusia. Varaosia ja osaamista pitää olla saatavilla, kyberturvallisuudesta on huolehdittava ja uusien sekä vanhojen järjestelmien on toimittava yhteen. Tätä tarkoittaa elinkaarenhallinta käytännössä. Nyt tehtävillä ratkaisuilla vaikutetaan siihen, kuinka helposti ja millaisin kustannuksin näistä tarpeista voidaan huolehtia tulevaisuudessa.
Kustannustehokkuutta rakennetaan ensinnäkin sillä, mitä hankitaan. Digirata-hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle ratkaisuja, joita Euroopan markkinoilta on jo saatavilla. Kaikkea ei ole tarkoituksenmukaista kehittää Suomessa erikseen. Yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen ja standardien ansiosta Suomi hyötyy kehitystyöstä, jota tehdään myös muualla Euroopassa, eikä kehittämisen kustannuksia tarvitse kantaa yksin.
Samasta syystä on tärkeää, ettei tulevaisuuden rautatiejärjestelmä rakennu yhden toimittajan varaan. Digiradassa käytetään standardoituja EULYNX-rajapintoja eli yhteisesti sovittuja tapoja, joilla järjestelmän eri osat toimivat keskenään. Näin eri yritykset voivat tarjota järjestelmän eri osia. Se lisää toimittajavaihtoehtoja ja mahdollistaa kilpailun myös tulevaisuudessa.
Tällä on suuri merkitys järjestelmän elinkaaren aikana. Kun jokin osa aikanaan tarvitsee päivityksen tai tulee käyttöikänsä päähän, tavoitteena on voida uusia tarvittava osa ilman, että samalla joudutaan vaihtamaan koko järjestelmää. Näin tämän päivän teknisillä ratkaisuilla jätetään vaihtoehtoja myös tuleviin hankintoihin.
Kustannuksia hallitaan myös yhtenäisillä ratkaisuilla. Koko Suomeen määritellään mahdollisimman pitkälle yhteinen perusratkaisu, jota voidaan käyttää eri rataosuuksilla. Kun samoja asioita ei tarvitse suunnitella jokaiselle rataosuudelle uudelleen, vältetään tarpeetonta räätälöintiä. Samalla ensimmäisistä toteutuksista saatua kokemusta voidaan hyödyntää seuraavissa.
Toinen puoli kustannustehokkuutta on se, miten hankinnat tehdään. Keskeisiä järjestelmiä hankitaan koko maan tarpeisiin sen sijaan, että samoja kokonaisuuksia kilpailutettaisiin uudelleen rataosuus kerrallaan. Hankintojen kokonaisuudet ja ajoitus suunnitellaan niin, että markkinoilla on mahdollisuus valmistautua tuleviin kilpailutuksiin ja niihin saadaan mahdollisimman laajasti tarjontaa.
Tässä ennakoitavuus on tärkeää. Kun tulevista hankinnoista viestitään avoimesti ja toimittajien kanssa käydään vuoropuhelua hyvissä ajoin, yritykset pystyvät suunnittelemaan omaa toimintaansa, kehittämään osaamistaan ja valmistautumaan kilpailutuksiin. Samalla voidaan tunnistaa ajoissa, millaisia ratkaisuja markkinoilta on saatavilla ja millaisiksi hankintakokonaisuudet kannattaa muodostaa.
Digiradan kustannustehokkuus syntyy siis monesta toisiaan tukevasta valinnasta. Hyödynnetään valmiita eurooppalaisia ratkaisuja, pidetään markkina avoimena useille toimittajille, vältetään tarpeetonta räätälöintiä ja suunnitellaan hankinnat ennakoitavasti koko uudistuksen tarpeisiin.
Digirata-hankkeessa ei hankita vain uutta tekniikkaa tämän päivän tarpeisiin. Nyt rakennetaan järjestelmää, jota Suomen rautatiet käyttävät ja uudistavat vuosikymmeniä. Siksi hyvä hankinta ei ole vain onnistunut kilpailutus. Se pitää vaihtoehdot avoimina ja kustannukset hallittavina myös tulevaisuudessa.
Esa Sirkiä
Osastonjohtaja, Väylävirasto
Juha Lehtola
Projektipäällikkö, Väylävirasto
Digirata-hanke vie Suomea kohti turvallisempaa, tehokkaampaa ja sujuvampaa rautatieliikennettä. Hankkeessa uudistetaan vanhentunut junien kulunvalvontajärjestelmä ja otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen radiopohjainen kulunvalvonta koko rataverkolla. Digirata mahdollistaa turvallisen liikenteen, paremman palvelutason ja kapasiteetin kasvun, ja se luo pitkän aikavälin teknologisen perustan suomalaiselle raideliikenteelle. Väylävirasto, Fintraffic ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat hanketta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.