Keväällä 2019 startannut Ekosysteemi-työryhmä on saanut selvitysvaiheen loppuraportin valmiiksi. Ryhmä perustettiin selvittämään rautateiden tutkimukseen ja kehitykseen sopivia rahoitusinstrumentteja, keihäänkärkiteknologioita sekä Digiradan ympärille kaavaillun ekosysteemin mahdollisia muotoja.
Digiradan suunnittelutyön kimpussa jatkaa parhaillaan yhdeksän eri aiheisiin pureutuvaa työryhmää. Digiradan ekosysteemivaikutuksia pohtinut työryhmä koostui Fintrafficin, Helsingin seudun liikenteen, Liikenne- ja viestintäministeriön sekä Väyläviraston asiantuntijoista. Työryhmää veti Fintraffic Raide Oy:n Marjo Brotherus. Ekosysteemi- työryhmässä pureuduttiin hankkeen edistämisen kannalta keskeisiin teemoihin. Työryhmä selvitti erilaisia rahoitus-, teknologia- ja yhteistyömahdollisuuksia, ja jätti tammikuun lopussa kokonaisuudesta loppuraporttinsa.
Koko hankkeen suunnittelu etenee nyt harppauksittain. Yksi työryhmän alkuperäisistä päämääristä muuttui matkan varrella. Selvitystyössä tarkasteltiin mahdollisuutta pystyttää Digiradan ympärille kaikki yhteistyön tasot läpileikkaava ja kokonaisuudessaan ekosysteemin kriteerit täyttävä toimintamalli. Sen sijaan kuitenkin havaittiin, että tässä vaiheessa hanke hyötyisi eniten verkostomaisesta yhteistyömallista. Mitä kevyempi rakenne sitten konkreettisesti tarkoittaa?
”Nyt luodaan edellytykset verkostolle, joka elää Digiradan kehityssuuntien mukaisesti. Oman ekosysteemin rakentamisessa ei nähty välitöntä hyötyä, sillä kaikkia teknisiä vaatimuksia ei ole vielä tiedossa ja siten niitä edistäviä innovaatioitakaan ei ole”, Brotherus summaa.
Marras-joulukuun aikana järjestettiin kolme webinaaria hankkeeseen liittyvistä yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksista. Brotheruksen mukaan jo tässä vaiheessa on tärkeää tehdä hanketta näkyväksi myös sellaisilla toimialoilla, joilla ei välttämättä aiemmin ole edes tiedetty rautatiealalle avautuvista tulevaisuudennäkymistä.
”Suomessa on valtava määrä osaamista digitaalisten teknologioiden parissa. Tunnistimme työryhmässä hankkeelle viisi tärkeintä keihäänkärkiteknolgiaa, eikä liene yllättävää, että miltei niitä kaikkia yhdistää vahva avoimien rajapintojen sekä digitaalisten ratkaisuiden hyödyntäminen.”