Digirata ottaa laajuudeltaan ja tekniikaltaan ainutlaatuisen loikan ja kirittää rautatiealan kehitystä. Tulevaisuuteen suuntautuvassa hankkeessa määritellään koko alalle uusia osaamisvaatimuksia. Mistä rautatiealan osaaminen tätä nykyä on peräisin ja miten sitä ylläpidetään? Fintrafficin operaatiopäällikkö, Digiradan osaamisen parissa tiiviisti työskentelevä Lauri Ahtiainen valottaa aihetta.
Rautatieala näyttäytyy useimmalle tavalliselle kansalaiselle paikasta toiseen kiitävinä junina. Junien operatiivinen pyörittäminen muodostaa kuitenkin vain jäävuoren huipun kaikesta rautateihin liittyvästä tekemisestä. Jotta alan erilaiset toimijat, kuten organisaatiot, yritykset ja virastot voivat toimia saumattomasti yhdessä, tarvitaan niin teknisen puolen, suunnittelun kuin operatiivisenkin henkilöstön saumatonta yhteistyötä. Silti alan osaaminen on lopulta varsin pienen joukon käsissä, eikä alalle suoranaisesti kouluteta osaajia.
“Suomessa kyllä koulutetaan yleisesti paljon teknisiä osaajia, mutta suuntautumisvaihtoehtoa rautatiealalle ei ole”, kertoo Fintrafficin operaatiopäällikkö Lauri Ahtiainen. “Rautatiealalla on kuitenkin paljon tekniikkaa esimerkiksi junissa, raiteilla ja laitetiloissa”, Ahtiainen jatkaa. Haaste on olemassa myös logistiikkapuolella, jota voi opiskella ammattikorkeakoulussa, mutta jossa rautatieala on opinnoissa vain pienessä roolissa.
Jos rautatiealalle ei kouluteta osaajia suoraan, niin mistä rautatiealan osaaminen sitten on peräisin? Ahtiaisen mukaan asiantuntijat ja operatiivinen henkilöstö päätyvät alalle ennen kaikkea täsmärekrytointien kautta, ja osaajat tulevat hyvin erilaisista taustoista.
“Rautatiealalla toimiva porukka on hyvin heterogeenistä. Yleisenä havaintona voidaan sanoa, että operatiivisessa tehtävässä toimivista liikenneohjaajista noin puolella on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotausta. Toisaalta monet siirtyvät rautatiealalle muista liikennemuodoista”, Lauri Ahtiainen kertoo. Uudet osaajat koulutetaan alalla pidempään olleiden toimesta, työtä tehdessä.
Rautatiealalla innovoidaan tarpeeseen – Digirata on poikkeus
Jos osaajat rekrytoidaan tarpeeseen, korostuu sama myös rautatiealan innovaatioissa: kyse on usein yksittäisten asioiden kehittämisestä tiettyihin tarpeisiin. Digirata-hanke muuttaa kuitenkin tilanteen.
“Digirata on oikeastaan kokonaisuudessaan innovointia, koska hankkeessa kehitetään uutta jatkuvasti. On paikannusjärjestelmiä, radioverkkoa ja muuta. Digirata on ihan maailmanlaajuisestikin käänteentekevä hanke”, kertoo Lauri Ahtiainen.
Eräänlaiseksi haasteeksi muodostuu se, ettei tarvittavaa osaamista ole sataprosenttisesti kenelläkään, vaan kyse on eri lähtökohdista tulevien osaamisen hyödyntämisestä ja asioiden tarkastelusta monista näkökulmista. Digirata tarjoaakin puitteet aivan uudenlaiselle tekemiselle ja innovoinnille – yli organisaatiorajojen. Siinä, missä aiemmin yhteistyö on ollut lähinnä kahdenvälistä, on Digiradassa kyse laajasta yhteistyöstä.
“Digiradan suunnittelun aloittaminen nosti ensimmäistä kertaa esiin yli organisaatiorajojen tapahtuvan osaamisen jakamisen. Siinä mielessä Digirata tarjoaa mahdollisuuden osaamisen kehittämiselle Suomessa”, sanoo Ahtiainen. “Samalla on kuitenkin todettava, että osaamisen jakaminen ja yhteistoiminta on myös edellytys Digiradan onnistumiselle.”
Digirata on yhteisponnistus, jossa kehitetään ja ylläpidetään osaamista
Suomessa on totuttu siihen, että alan toimijat kehittävät itse omaa osaamistaan, mutta tässä hankkeessa painopistettä on siirretty kollektiivisen osaamisen kasvattamiseen. Osaamista hallitaan eri tavoin: nyt viimeisimpänä toimenpiteenä Digiradassa on järjestetty 15 luennon mittainen luentosarja, joka on osoittautunut varsin suosituksi.
“Luennoilla on keskitytty pääasiassa eri teknologioihin, kuten paikannukseen. Osa luennoista on mennyt syvemmälle juuri Digirataan liittyvään tekniikkaan ja on ollut suunnattu vain hankkeessa mukana oleville, mutta suurin osa on ollut avoimia luentoja kaikille aiheesta kiinnostuneille”, kertoo Ahtiainen.
Osaamisen hallinnan kokonaissuunnitelma on valmistumassa kevään mittaan, ja luentojen lisäksi suunnitteilla on esimerkiksi oppilaitosyhteistyötä. Lauri Ahtiainen muistuttaa kuitenkin, että kyseessä on pitkä hanke, jonka aikana on oltava hereillä mahdollisten muutosten varalta. Esimerkiksi luentosarja on ollut menestys ja saanut positiivista palautetta, joten vastaavia luentoja on suunnitelmissa järjestää tulevaisuudessakin.
Ahtiainen muistuttaa, että alalla on kyse asiantuntijatyöstä, myös operatiivisella puolella. “Työhön ja alaan ei voida järjestää nopeaa perehdytystä. Esimerkiksi niillä koulutuksilla ja luennoilla, joita tähän mennessä olemme Digiradassa järjestäneet, on tarkoitus tarjota pintaraapaisu ja luoda yleiskuva aiheista. Toisaalta parhaillaan on alkamassa kartoitus, jossa selvitetään tarpeita syvemmällekin meneviin luentoihin tai työpajoihin”, kertoo Lauri Ahtiainen.
Rautatiealan osaamisessa avainasemassa yhteistyö ja alan kiinnostavuus
Digirata-hanke on osaltaan vahvistamassa rautatiealan osaamista Suomessa, mutta miten alan osaamisen tulevaisuus voitaisiin Ahtiaisen mielestä turvata? Ainakin keskeistä olisi yhteistyön lisääminen alan toimijoiden välillä sekä oppilaitosten kanssa.
Ahtiaisen mukaan olisi tärkeää, että oppilaitoksissa tarjottaisiin mahdollisuuksia erikoistua rautatiealalle. “Vaikka erikoistumisen myötä koulutuksessa korostuisi rautatiealan osaaminen, ei se tarkoita, että yksilö olisi kiinni vain rautatiealassa. Rautatiealan osaaminen auttaa monilla muillakin aloilla”, muistuttaa Ahtiainen.
Erikoistumismahdollisuus lisäisi rautatiealan osaajien määrää, mikä puolestaan helpottaisi uusien pidempien projektien aloittamista ja yritysten toimintaa. “Kun ei ole valmiina reserviä, josta voisi saada osaajia uusiin projekteihin, joudutaan usein aloittamaan osaamisen kehittäminen alusta”, Ahtiainen summaa.
Yhdeksi haasteeksi osaamisen kehittymiselle Ahtiainen nostaa alan yleisen tunnettuuden Siinä, missä lentoliikenne ja siihen liittyvät asiat saavat rutkasti palstatilaa mediassa, on rautatieala jäänyt hieman vähemmän tunnetuksi – huolimatta siitä, että kyseessä on iso ja näkyvä ala.
“Kun rautatieympäristö tuodaan paremmin esiin ja alan kiinnostavuutta saadaan rakennettua, kehittyy myös alan osaaminen”, sanoo Ahtiainen.
Toisaalta Ahtiainen huomauttaa, että alan toimijoiden keskinäinen käsitys toisten tehtävistä voi olla heikkoa, jolloin kokonaiskuvaa alan tilanteesta on vaikea muodostaa. Digirata tarjoaakin osaltaan mahdollisuuden paitsi kehittää alan osaamista ja tuoda alaa esiin yleisemmin, myös lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä ja -ymmärrystä.