Suomi tulee luopumaan asteittain junaliikenteen viestinnässä käytettävästä Kansallisesta junien kulunvalvontajärjestelmästä (JKV) 2030-luvun taitteessa. Tilalle tulee eurooppalainen junien kulunvalvontajärjestelmä (ERTMS), jonka viestintäverkkoratkaisuksi on Suomessa kehitteillä kaupallisten radioverkkojen hyödyntäminen. Liikenneneuvos Janne Hauta LVM:stä kertoo, kuinka Suomen ratkaisu voisi hyödyntää koko Euroopan rautatieliikennettä.
Digirata-hankkeessa on pitkin kulunutta vuotta viestitty ahkerasti Euroopan unionin komission ja rautatieviraston (ERA) suuntaan siitä, kuinka Suomen kehittämä ratkaisu hyödyntää kaupallisia verkkoyhteyksiä tulisi saada osaksi EU-säätelyä. Mukana viestinnässä on ollut myös liikenne- ja viestintäministeriö. Useasta suunnasta tulevalla viestinnällä on haluttu osoittaa, kuinka tärkeästä asiasta tässä on Suomelle ja EU:lle kyse, sekä varmistaa, että viesti tulee kuulluksi mahdollisimman tehokkaasti.
”Ministeriö on komissiolle luonnollinen vastinpari Suomessa. Olemme halunneet viestiä heidän suuntaansa huolemme tämän hetken kehityssuunnasta EU:n rautatieliikenteen radioverkkoratkaisussa. Suomen vahva näkemys on, että tuleva regulaatio ei ole Suomen eikä kenenkään Euroopan jäsenmaan etu”, sanoo liikenneneuvos Janne Hauta liikenne- ja viestintäministeriöstä
Tällä hetkellä EU-säätely tunnistaa ainoastaan dedikoitujen taajuuksien käyttämisen ja rakentamisen rautatieliikenteen käyttöön. Suomen tavoite on, että EU:ssa regulaatio mahdollistaisi jäsenmaille joko erillisen viestintäverkon käyttämisen, nojautumisen kaupallisiin verkkoihin tai näiden kahden yhdistämisen.
”Erillisen 5G-tason viestintäverkon rakentaminen vain rautatieliikenteen käyttöön maksaisi satoja miljoonia euroja. Suomen mielestä ei ole mitään järkeä rakentaa uutta radioverkkoa, kun kaupallisten verkkojen käyttäminen on Digiradan testauksissa osoittautunut aivan yhtä turvalliseksi kuin dedikoitu verkko. Digiradan radioverkkoasiantuntijoiden kokemus on, että kaikkialla EU:n rautatiemaailmassa ei ole täysin ymmärretty radioverkkojen kehitystä tai tiedosteta esimerkiksi sitä, miten erilainen 5G-verkko on verrattuna tällä hetkellä rautatieliikenteen käytössä olevaan 2G-teknologiaan pohjautuvaan GSM-R:ään”, Hauta avaa.
Ymmärryksen lisääminen murtaa muutosvastarintaa
Haudan mukaan suurimpana haasteena viestinnässä on se, että monille tahoille erillinen viestintäverkko näyttäytyy ainoana mahdollisena vaihtoehtona, koska sitä pidetään kaikista turvallisimpana. Hänestä paras keino on avartaa kuulijoiden ymmärrystä nykyisen verkkoteknologian mahdollisuuksista sekä tarjota mahdollisimman kattavat vasta-argumentit yleisimmille huolenaiheille.
”Olemme kohdanneet paljon aika konservatiivista ajattelua, että rautatieliikenne on oma maailmansa ja käytettävien järjestelmien tulisi olla erillään muista. Kun sitten olemme avanneet ratkaisun hyötyjä sekä kuinka yhteydet ovat yhtä turvallisia ja vakaita kuin erillisverkossakin, ovat mielipiteet alkaneet pikkuhiljaa muuttua. Kollegat ovat tulleet minulle henkilökohtaisesti kertomaan toivovansa, että Suomen ratkaisu pilotoidaan”, Hauta kertoo.
Hauta onkin toiveikas, että ymmärryksen lisääntyessä Suomen ratkaisu tullaan näkemään yleisesti validina vaihtoehtona.
”On tärkeää, että pystymme testausten kautta esittämään, että Suomen ratkaisu on yhtä turvallinen ja yhteensopiva junaliikenteen viestinnässä sekä huomattavasti halvempi ja nopeampi ottaa käyttöön. Tällöin epäilijöiden on vaikea perustella, miksi ratkaisun käyttöönotto ei kannattaisi.”
Yhteistyötä Digiradan kanssa Hauta kuvaa hyvin toimivaksi ja kiittää erityisesti avointa keskustelua sekä ajatusten vaihtoa eri toimijoiden välillä. Massiivinen hanke vaatii hänen mukaansa yhdessä tekemisen kulttuuria eri alojen kesken. Digirata-hankkeessa ei kehitetä ratkaisuja ainoastaan Suomen vaan koko Euroopan rautatieverkoille.
”Maantieteellisesti tarkasteltuna Suomi on kuin saari, eikä meillä ole rajat ylittävää raideliikennettä kuin Ruotsin kanssa. Maailman digitalisoituessa valtioiden fyysiset rajat eivät aseta enää samanlaisia rajoitteita, vaan meillä kehitettävien ratkaisujen täytyy olla vähintään koko Euroopan laajuisia. Meillä ei ole varaa jättäytyä Euroopan markkina-alueen ulkopuolelle. Tämän takia on tärkeää, että kaupallisten radioverkkojen käyttö saadaan osaksi EU-regulaatiota. Suomella on vahva usko, että tämä ratkaisu parantaa koko EU:n rautatieliikenteen kilpailukykyä ja edistää kestävän liikkumisen tavoitteita”, hän korostaa.