Rautatiealalle on odotettavissa tulevaisuudessa suuria muutoksia, jotka vaativat uudenlaista osaamista ja uusia rooleja. Osaajien tarpeeseen tulee varautua jo nyt, jotta tarvittavaa osaamista löytyy riittävästi sekä nykyisiin että tuleviin tarpeisiin. Tässä osaamisen kehittämistyö on avainasemassa.
Digirata-hankkeessa suomalaista rautatiejärjestelmää kehitetään laajuudella, jollaista ei Suomessa olla aikaisemmin nähty. Tämä vaatii laajaa osaamispohjaa hankkeen sisällä sekä saumatonta yhteistyötä eri osa-alueiden välillä. Kehittämällä aktiivisesti asiantuntijoiden osaamista varmistetaan, että hankkeessa on mukana sitoutuneita digiratalaisia, jotka ovat valmiita tarttumaan haasteisiin.
Osaamisen kehittämistä lähestytään kolmella eri tasolla: ensimmäisellä tasolla varmistetaan, että hankkeessa mukana olevien asiantuntijoiden osaaminen on ajan tasalla ja mietitään, miten osaamista voisi kehittää. Tämän jälkeen samaa tarkastellaan operatiivisen henkilöstön osalta, jonka jälkeen vielä laajemmin kaikkien rautatiealalla työskentelevien kohdalta.
Osaamisen kehittämisen tiimissä työskentelee tällä hetkellä asiantuntijoita muun muassa Weladolta, Rambollilta, VR:ltä, Väylävirastosta ja Traficomilta. Tiimiin haetaan mukaan myös kahta uutta tekijää.
”Kaikki tiimissä ovat todella innostuneita ja motivoituneita työhönsä. Mietimme paljon sitä, millaista osaamista rautatiealalla tarvitaan sekä nyt että tulevaisuudessa ja miten osaaminen voidaan saavuttaa. Tavoitteenamme on valmistaa koko alaa kohtaamaan tulevaisuuden muutokset. Tämä voi pitää sisällään mitä tahansa rekrytoinnin suunnittelemisesta viestinnän kehittämiseen”, osaamisen kehittämisen tiiminvetäjä Katri Häkki sanoo.
Panostaminen sekä yksilöön että yhteisöön
Merkittävä osa Digiradan osaamisen kehittämisestä on osaajaprofiilityötä, jossa tarkastellaan työntekijöiden tämänhetkistä osaamista ja määritellään, minkälaista puuttuvaa osaamista samat roolit vaativat tulevaisuudessa. Omat haasteensa kehittämistoimintaan tuo hankkeen laaja ja monipuolinen osaajajoukko.
”Digiradassa on mukana todella suuri määrä erilaisia asiantuntijoita sekä konsultteja eri taustaorganisaatioista. Tämä vaatii laajaa koordinointia, jotta voimme varmistaa hankkeessa olevien osaamisen kehittymisen. Lisäksi haluamme luoda yhdessä tekemisen hengen, jossa kaikki kokevat olevansa tekemässä asioita yhteisen hyvän eteen”, Häkki sanoo.
Työntekijöille on esimerkiksi tarjottu luentoja sekä kursseja, joiden avulla nämä voivat kasvattaa ja laajentaa omaa tietämystään sekä teknistä osaamistaan. Lisäksi hankkeessa ollaan kehittämässä erilaisia mentorointimalleja, jossa kokeneemmat tekijät pystyvät auttamaan junior-asiantuntijoita laajentamaan osaamistaan. Myös hankkeen sisäiseen toimintakulttuuriin on panostettu.
”Haluamme kehittää hankekulttuuria ja vaalia Digiradan henkeä, johon kuuluu yhteisöllisyys ja aito tiedon jakaminen. Yhteisön rakentaminen lähtee liikkeelle arkisista asioista, kuten kannustamalla työntekijöitä toimimaan yhteistyössä eri ihmisten ja ryhmien kanssa. Tätä tukee vahva kokeilukulttuuri, jossa on lupa myös erehtyä ja tehdä virheitä”, Häkki jatkaa.
Työn kohokohtina vaikuttavuus ja oivalluksien mahdollistaminen
Katri Häkki liittyi itse osaamisen kehittämistyön tiimiin vuoden 2021 keväällä, jolloin Digiradassa tehtiin myös ensimmäinen osaamisen kartoitus. Kartoituksesta kävi ilmi, että tietämystä osaamisen kehittämisen tarpeista oli olemassa tuolloin kovin vähän.
”Meillä ei ollut selkeää käsitystä siitä, mihin suuntaan osaamisen kehittämistä pitäisi viedä. Suomesta löytyy kyllä osaamista, mutta osaamispohja on kovin kapea, eikä riitä tämänhetkisiin tai tulevaisuuden tarpeisiin. Osaamisen pohjaa pitää laajentaa, jotta saamme lisää tarvitsemiamme huippuosaajia”, Häkki kertoo.
Hiljattain uudelleen toteutettu kartoituskysely paljastaa, että osaamisen kehittämistyössä on tehty suurta edistymistä, ja sama työ jatkuu edelleen. Katria työssä viehättää erityisesti sen vaikuttavuus ja Digirata-hankkeen ainutlaatuisuus.
”Digirata-hankkeella on todella suuri merkitys Suomelle ja koko yhteiskunnalle, mikä on jo itsessään todella innostavaa. Omassa työssäni palkitsevinta on, että voin auttaa ihmisiä oppimaan ja oivaltamaan uusia asioita. Osaamisen kehittäminen mielletään usein pelkästään kouluttamiseksi, vaikka se voi olla paljon muutakin, esimerkiksi viestinnän kehittämistä, sparrailua tai fasilitointia. Tässä työssä pääsee toteuttamaan ammatin koko kirjoa”, Häkki summaa.
