Digirata-hankkeessa uudistetaan Suomen rautateiden kulunvalvonta- ja liikenteenohjausjärjestelmiä korvaamalla nykyiset, elinkaarensa loppupuolella olevat järjestelmät eurooppalaisella ERTMS-järjestelmällä. Tavoitteena on varmistaa turvallinen, toimintavarma ja kustannustehokas rautatieliikenne myös tulevaisuudessa. Toteutussuunnitelmaan on valmistunut kaksi uutta osaa, jotka tukevat laajan järjestelmäuudistuksen hallittua toteutusta koko Suomen rataverkolla.
Digirata on Suomen rautateiden laaja ja välttämätön uudistushanke, jossa nykyiset junien kulunvalvonta- ja liikenteenohjausjärjestelmät korvataan vaiheittain eurooppalaisella ERTMS-järjestelmällä (European Rail Traffic Management System). Nykyiset järjestelmät lähestyvät elinkaarensa loppua, minkä vuoksi niiden uudistaminen on välttämätöntä.
Näin laajan järjestelmäuudistuksen onnistuminen ei riipu pelkästään teknologiasta. On myös varmistettava, että useiden toimijoiden väliselle yhteistyölle ja toiminnalle on asetettu periaatteet koko toteutusvaiheen tasoisesti, ja että toimintamallit huomioivat myös mahdollisesti vastaantulevat muutostilanteet. Tätä varten Digiradan Toteutusvaiheen Toteutussuunnitelma -projektissa (ToTo) on valmisteltu kaksi tärkeää kokonaisuutta: Toteutusvaiheen kokonaisjärjestelmän kehitysmalli ja Digiradan toteutusvaiheen työnositussuunnitelma Väyläviraston tehtäville.
Kokonaisjärjestelmän kehitysmalli luo yhteiset pelisäännöt
Digirata-hankkeen toteutusvaiheen kokonaisjärjestelmän kehitysmalli kokoaa yhteen toteutusvaiheen aikaisen järjestelmäkehityksen yhteiset pelisäännöt ja periaatteet. Sen tehtävänä on varmistaa, että eri järjestelmät kehittyvät yhteensopivasti ja yhtenäisten linjausten mukaisesti. Keskeisenä linjauksena kehitysmalli kuvaa sitoutumisen EN 50126 -elinkaarimalliin ja jatkuvaan parantamiseen toteutusvaiheen aikana.
Toteutusvaiheessa järjestelmiä on tarkasteltava rataosa-alueiden järjestelmäkokonaisuuksien, rataosa-alueiden yhteisten järjestelmien sekä toteutusvaiheen kokonaisjärjestelmän tasolla.
”Kyse ei ole vain yksittäisten järjestelmien onnistumisesta, vaan siitä, että koko Digiradassa toteutettava kokonaisuus toimii yhdessä sekä käyttöönottojen hetkillä että järjestelmän käyttövaiheessa”, kertoo ToTo-projektin projektipäällikkö Saara Haapala.
Työnositussuunnitelma tuo rakenteen toteutukseen
Kehitysmallin rinnalla on laadittu työnositussuunnitelma, joka toimii käytännön työkaluna toteutusvaiheen projektien suunnittelussa. Se kuvaa ne tehtävät ja työvaiheet, joita Väyläviraston vastuulla olevissa rataosa-aluekohtaisissa projekteissa toistetaan projektista toiseen. Tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintatapa koko toteutusvaiheeseen.
”Yhteinen rakenne helpottaa projektien suunnittelua, vähentää päällekkäistä työtä ja auttaa varmistamaan, että myös Digiradan mukaan tuomat uudet tehtävät tulevat huomioiduksi”, sanoo Haapala.
Digiradan toteutus etenee Tampere-Pori/Rauma-rataosan lisäksi kymmenen muun rataosa-alueen kautta vuosien aikana. Kun eri projekteissa käytetään samaa rakennetta ja tehtävät on nimetty yhdenmukaisesti, voidaan aiemmista projekteista kerättyjä kokemuksia hyödyntää seuraavissa toteutuksissa. Näin parhaat käytännöt siirtyvät projektista toiseen ja toimintatapoja voidaan kehittää koko toteutusvaiheen ajan.
Yhtenäinen työnositussuunnitelma tukee myös Digiradan kokonaisuuden johtamista. Kun eri rataosa-alueiden projektit etenevät saman rakenteen mukaisesti, niiden etenemistä voidaan seurata ja vertailla yhdenmukaisella tavalla. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun useita rataosa-alueprojekteja on käynnissä samanaikaisesti.
Yhteinen tavoite: hallittu käyttöönotto
Kehitysmalli ja työnositussuunnitelma ovat keskeisiä osia Toteutusvaiheen toteutussuunnitelmassa. Kehitysmalli kokoaa yhteen yhteiset periaatteet toteutusvaiheen aikaiselle työskentelylle ja yhteensovitukselle, kun taas työnositussuunnitelma auttaa viemään nämä periaatteet käytännön projektityöhön.
Yhdessä ne tukevat Digiradan tavoitetta toteuttaa ERTMS-järjestelmän käyttöönotto hallitusti, turvallisesti ja yhdenmukaisesti koko Suomen rataverkolla.
Digirata-hanke vie Suomea kohti turvallisempaa, tehokkaampaa ja sujuvampaa rautatieliikennettä. Hankkeessa uudistetaan vanhentunut junien kulunvalvontajärjestelmä ja otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen radiopohjainen kulunvalvonta koko rataverkolla. Digirata mahdollistaa turvallisen liikenteen, paremman palvelutason ja kapasiteetin kasvun, ja se luo pitkän aikavälin teknologisen perustan suomalaiselle raideliikenteelle. Väylävirasto, Fintraffic ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat hanketta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.