Junien kulunvalvonnan uudistaminen etenee eteläisessä Suomessa uuden palveluallianssin voimin. Kuuden kumppaniyrityksen ja Väyläviraston muodostama allianssi on käynnistänyt yhteisen työnsä ja organisoitunut kehitysvaiheen tehtäviin. Nyt rakennetaan yhteisiä toimintatapoja ja luodaan edellytyksiä tulevien vuosien toteutukselle.
Palveluallianssi vastaa Digirata-hankkeen rataosa-alueiden 2, 3 ja 4 suunnittelu-, rakennuttamiskonsultti- ja käyttöönottotarkastuspalveluista. Alueet kattavat pääkaupunkiseudun, Varsinais-Suomen sekä Seinäjoelle ulottuvan pääradan. Tavoitteena on ottaa uusi eurooppalainen junien kulunvalvontajärjestelmä käyttöön näillä alueilla kesään 2034 mennessä.
Allianssin muodostavat Väylävirasto, Ramboll CM, Welado, Rejlers, Sweco, WSP ja Ramboll Finland. Yhteinen projektiorganisaatio kokoaa eri yritysten asiantuntijat työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen.
”Hyvä ja osaava projektiorganisaatio antaa luottamusta onnistumiseen, vaikka uusi toteutusmalli vaatii vielä toimintatapojen kehittämistä”, kertoo allianssin projektinjohtaja Eija Mankkinen Rejlersiltä.
Kehitysvaiheessa rakennetaan pohja tulevien vuosien työlle
Palveluallianssi on parhaillaan kehitysvaiheessa, jonka aikana määritellään tulevien palvelujaksojen toteuttamisen edellytykset. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisten toimintatapojen, vastuiden ja yhteistyökäytäntöjen täsmentämistä.
Allianssin projektijohtaja vastaa toiminnan operatiivisesta johtamisesta sekä kehitysvaiheen tavoitteiden, aikataulujen, kustannusten ja resurssien hallinnasta. Projektijohtajan tehtävänä on myös varmistaa, että eri osapuolilla on yhteinen käsitys työn etenemisestä ja että sovitut päätökset viedään käytäntöön.
Teknistä kokonaisuutta puolestaan koordinoi Ramboll CM:stä Lauri Luoma, joka toimii teknisen tiimin vetäjänä ja projektijohtajan varahenkilönä. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat muun muassa järjestelmätoimitusten hankintojen tukeminen, hyväksyntäprosessien varmistaminen ja sidosryhmäyhteistyön koordinointi. Lisäksi tehtävänä on huolehtia siitä, että Digiradassa aiemmin kertynyttä teknistä osaamista ja oppeja hyödynnetään tulevassa toteutuksessa.
”Meillä on paljon asioita selvitettävänä ja työtä tehtävänä, mutta hyvän asiantuntijajoukon kanssa niistä varmasti selvitään tavalla tai toisella. Olen myös innoissani siitä, että pääsen hyödyntämään vuosien aikana kertynyttä kokemusta turvalaitejärjestelmien rakennuttamisessa aivan uudella tavalla”, Luoma kertoo.
Uudenlainen toteutusmalli edellyttää tiivistä yhteistyötä
Digiradan palveluallianssi eroaa perinteisestä allianssista siinä, että varsinaiset rakentamisurakat ja järjestelmätoimitukset hankitaan erikseen. Palveluallianssi kokoaa yhteen niiden suunnitteluun, rakennuttamiseen ja käyttöönottotarkastuksiin tarvittavaa asiantuntemusta.
Toteutusmalli tuo uusia vaatimuksia myös tilaajan ja palveluallianssin väliseen yhteistyöhön. Väyläviraston vastuulla ovat muun muassa sopimuksiin ja hankintoihin liittyvät tilaajatehtävät sekä eri kokonaisuuksien yhteensovittaminen.
Tilaajan projektipäällikön Jere Puskan mukaan uuden toimintamallin mahdollisuuksia tunnistettiin jo ennen palveluallianssin kilpailutusta. Nyt niitä päästään kokeilemaan käytännössä.
”Ennen kilpailutusta tunnistimme allianssimallissa paljon mahdollisuuksia nykyisten toimintatapojen kehittämiseen. On innostavaa päästä nyt kokeilemaan niitä käytännössä yhdessä Suomen parhaiden osaajien kanssa”, Puska kertoo.
Kehitysvaihe jatkuu vuoden 2026 loppuun, minkä jälkeen allianssin työ etenee vuosittaisiin palvelujaksoihin. Palveluallianssin tavoitteena on varmistaa, että Suomen vilkkaimmin liikennöityjen rataosien junien kulunvalvonnan uudistaminen etenee suunnitellusti ja että laajassa kokonaisuudessa tarvittava osaaminen on käytettävissä koko toteutuksen ajan.
Digirata-hanke vie Suomea kohti turvallisempaa, tehokkaampaa ja sujuvampaa rautatieliikennettä. Hankkeessa uudistetaan vanhentunut junien kulunvalvontajärjestelmä ja otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen radiopohjainen kulunvalvonta koko rataverkolla. Digirata mahdollistaa turvallisen liikenteen, paremman palvelutason ja kapasiteetin kasvun, ja se luo pitkän aikavälin teknologisen perustan suomalaiselle raideliikenteelle. Väylävirasto, Fintraffic ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat hanketta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.