Digiradan koeajoihin valitut kuljettajat perehtyivät uuden kulunvalvontajärjestelmän saloihin syyskuussa Kouvolassa. Liikenne Kouvola–Kotka–Hamina-testiosuudella on käynnistymässä loppuvuodesta. Samalla ajaminen virtuaalimaailmassa vaihtuu aitoon rautatieympäristöön.
Hämärässä huoneessa on vieri vieressä koneita, joiden ääressä istuu keskittyneesti joukko miehiä kuulokkeet päässä. Näytöillä heidän edessään vilisee junarataa, ja silloin tällöin kuuluu erilaisia merkkiääniä. Ajoittain joku miehistä nostaa luurin, joka vaatii pirisemällä vastaamista. Näky tuo mieleen retrohenkisen pelihallin pelikoneineen. Kyse on kuitenkin simulaattoreista, joiden avulla veturinkuljettajat harjoittelevat ajamista virtuaaliympäristössä.
Takana on viikko lähiopetusta Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus KRAOn uusissa tiloissa Kouvolan keskustassa. Digiradan koeajokuljettajat ovat perehtyneet tulevan ETCS-kulunvalvontajärjestelmän saloihin. Tänään vuorossa on ollut opitun kertausta ja tenttimistä.
Huoneessa tilannetta seuraa KRAOn kouluttaja ja asiantuntija Jussi Mäkynen, jolla on itselläänkin kuljettajataustaa. Hän kertoo, että simulaattorissa on Sr3-veturin eli Vectronin ajopöydän ja kuljettajapaneelin mukainen näkymä.
Jussi on vetänyt Väyläviraston tilaaman ETCS-koeajokuljettajien koulutuksen opiskelijaryhmälle, ja puolet kuljettajista suorittaa paraikaa simulaattoritenttiä. Osaaminen on varmistettu samana iltapäivänä myös kirjallisella kokeella.
Mukana pioneeriporukassa
Opiskelijaryhmään ja testiradan liikenteeseen valittiin kevään hakuprosessissa 10 VR:n koeajokuljettajaa. Lisäksi koulutuksessa on ollut mukana kaksi VR:n vetopalveluasiantuntijaa ja osan aikaa myös testiradan käyttöönottoinsinöörejä eri organisaatioista. Näin koeajoihin osallistuvat eri sidosryhmät ovat tutustuneet toisiinsa jo ennakkoon. Digirata-hankkeen testirata tulee Kouvola–Kotka–Hamina-rataosalle (KoKoHa).
Ilmalan vetopalveluasiantuntija ja kuljettajapätevyyden omaava Riku Immonen sekä veturinkuljettaja Toni Lonka Kouvolasta saapuvat luokkahuoneesta aulatilaan suoriuduttuaan ripeästi kirjallisesta teoriakokeesta. Millaisin mielin he ovat osallistuneet koulutukseen?
”Hain koeajokuljettajaksi, koska halusin kehittää osaamistani ja olla mukana uudessa, kaikkia koskevassa hankkeessa. Turvallisuus on tärkeä osa omaa ja kaikkien tekemistä. Koko aihealue on kiinnostava, koska kyseessä on tulevaisuuden juttu ja ETCS tulee olemaan käytössä JKV:n korvaajana”, Toni kertoo.
Suomessa nykyisin käytössä oleva junan kulunvalvontajärjestelmä (JKV) on tulossa elinkaarensa päähän. Digirata-hankkeessa kulunvalvontajärjestelmä uudistetaan ja käyttöön otetaan moderni radioverkkopohjainen ETCS-järjestelmä (European Train Control System). Myös EU-sääntely velvoittaa järjestelmien yhtenäistämiseen.
”On mahtavaa olla kuljettajatyön osalta pioneeriporukassa. Tällaista ei satu montaa kertaa uralle. ETCS tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan kaikkeen tekemiseen”, sanoo Riku, joka on samalla kouluttautumassa koeajojen turvallisuudesta huolehtivaksi koeajovastaavaksi.
Koulutus ensimmäinen laatuaan
Jussi Mäkynen kertoo, että koulutusohjelmaa on rakennettu Digiradan hankeväen kanssa kuljettajalähtöisesti.
Kyseessä on ensimmäinen koulutus kuljettajille aiheen tiimoilta Suomessa. Tämä toimii benchmarkkina sille, millaisena se järjestetään tulevaisuudessa, hän toteaa. Jonkin verran mukana on ollut teknistä puolta, joka avaa syitä sille, miksi jotain tapahtuu. Lisäksi koulutusta on höystetty simulaattoriharjoituksilla, jotka näyttävät käytännössä, millaista toiminta on todellisessa elämässä.
Koulutusohjelman sisällön muotoileminen on tuonut haastetta myös kouluttajalle, joka on hakenut oppia aiheeseen aina Brysselistä asti.
”ETCS-taustamateriaalia on valtavasti, ja olen päässyt itsenäisesti tutkimaan ja perehtymään siihen, mikä olisi kuljettajan kannalta merkityksellistä, Jussi sanoo. Koulutus on sujunut hyvin, ja odotusten mukaan on mennyt, palautteet ovat olleet pääpiirteissään positiivisia. Asiaa on ollut paljon, mutta toisaalta on ollut myös aikaa sisäistää opittua. Olemme pystyneet etenemään keskustellen, hän kuvailee. Kaikki suoriutuivat kiitettävästi loppukokeesta, Jussi mainitsee juuri ennen kuin koulutusviikon purku on alkamassa luokkahuoneessa.
Testiradan taustat tutuiksi
Koeajokuljettajien tutustuminen uuteen ETCS-järjestelmäkokonaisuuteen alkoi itseopiskeluosuudella, ja lukupakettia seurasi lähiopetus simulaattoriajoineen KRAOssa.
”Koulutus konkretisoi sen, mistä on lukenut aiemmin”, Riku Immonen tiivistää.
Toni Longalle on jäänyt mieleen koulutuksesta esimerkiksi se, kun Digirata-hankkeen edustajat kävivät ensimmäisinä päivinä vierailulla.
– He kertoivat taustoja ja siitä, mitä on toteutettu tähän mennessä. Se konkretisoi, mistä puhutaan, mitä tavoitellaan ja millä aikaikkunalla, Toni sanoo. Paljon on tullut uutta asiaa uuteen järjestelmään liittyen. Simulaattorissa on päässyt testaamaan, miten mikäkin vaikuttaa. Innolla odotamme, toimiiko kaikki samalla lailla, kun viemme oikealla veturilla asiat käytäntöön, hän miettii.
Suunnittelupöydältä toteutukseen
Mittava Digirata-hanke on uudistamassa koko rautateiden ohjaus- ja turvallisuusjärjestelmän infrastruktuurin: automaattisen junakulunvalvonnan, asetinlaitteet, ohjauslaitteet ja radioverkon. Digirata muun muassa mahdollistaa ratakapasiteetin kasvattamisen ja siten junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla.
”Olen iloinen, että olemme voineet toteuttaa koeajokuljettajille kattavan ja korkealaatuisen koulutusohjelman radiopohjaisen ETCS-järjestelmän käyttöön. Tämä ohjelma on toteutettu Väylän tilauksesta ja vahvassa yhteistyössä meidän kanssamme. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa”, kertoo Jonas Eriksson, Digiradan hankejohtaja VR:llä.
Testirataa varustetaan testejä varten uudella ETCS-kulunvalvontajärjestelmällä sekä uusilla liikenteenohjausjärjestelmillä ja radioverkolla. ETCS-testiliikenteessä tutkitaan uusien järjestelmien toimivuutta ja yhteensopivuutta.
”Koeajokuljettajille on tarjoutunut hieno mahdollisuus päästä mukaan vaikuttamaan Suomen ETCS-ratkaisun käytännön toteutukseen. He ovat eturivin paikalla tuomassa uutta kulunvalvontaratkaisua koko Suomen rataverkolle. Mukana on ykköstason ennakkoluulotonta kuljettajaporukkaa. Nyt on käsillä inspiroiva vaihe, kun pääsemme kuljettajakoulutusten sekä Sr1-testiveturin myötä kohti konkreettisia asioita, suunnittelupöydältä toteutukseen”, Jonas mainitsee.
Tiedossa paljon uutta kuljettajille
Koeajojen on tarkoitus alkaa tänä syksynä KoKoHa-rataosalla. Niitä toteutetaan myös ensi vuoden aikana. Koeajoissa on käytössä Sr1-testiveturi, joka varustetaan ETCS-kulunvalvontalaitteella.
– On kahdenlaista järjestelmätestausta. Niin sanotussa shadow-moodissa tai varjotestissä ETCS antaa tietoja ja kommunikoi ratalaitteiden kanssa mutta ei puutu junan liikkumiseen. Varjotesteissä JKV varmistaa junan turvallisen liikkumisen. Sen lisäksi on ETCS-järjestelmätestejä, jolloin JKV ei ole käytössä. Silloin rata suljetaan muulta liikenteeltä, selvittää Riku.
Riku, Toni ja Joona kertovat, kuinka kuljettajien työhön on tulossa merkittäviä muutoksia, kun ETCS aikanaan otetaan käyttöön. Informaatio tulee kuljettajalle eri paikasta kuin aiemmin, ja tietotekniikan rooli korostuu entisestään.
– Voidaan liikennöidä ilman maastossa näkyviä opastimia. Lähes kaikki tieto tulee ETCS-veturilaitteen kautta, se on konkreettisiin muutos, Riku sanoo.
Sen lisäksi, että liikenteenohjaamiseen käytettävät valo-opastimet poistuvat, aiemmin pistemäinen kulunvalvonta on muuttumassa jatkuvatoimiseksi.
– Jatkossa kulkutiedot päivittyvät koko ajan reaaliajassa junan liikkuessa, Toni kertoo.
Joonan mukaan perusperiaate liikennöinnissä muuttuu ihan kokonaan.
– Kuljettajan näkökulmasta ei niinkään ole hankalaa oppia uuteen vaan unohtaa vanhaan järjestelmään liittyvät lainalaisuudet, vaikkakin toki siirtymävaihe tulee olemaan pitkä. Pitää tietää, minkä sääntöjen mukaan mennään milloinkin, Joona huomauttaa.
– Voisin lähteä vaikka heti testiradalle, tietynlaisella lapsenomaisella innokkuudella. On mukavaa, kun pääsee loppusyksyn aikana oikeasti tekemään ensimmäisiä testejä, hän odottaa.
