Me Suomessa olemme monessa asiassa hyviä, moni tekemisemme vaatii vielä kehittämistä ja joissakin asioissa olemme suorastaan erinomaisia. Erinomaisuus ei synny vahingossa vaan se on määrätietoisen työn tulosta ja vaatii vahvan vision sekä peräänantamatonta ponnistelua. Mutta missä mennään rautateiden järjestelmien osalta?

Rautateiden järjestelmät muodostavat jopa suhteellisen kompleksisen kokonaisuuden, jossa jokainen osa vaikuttaa muiden osien hyvyyteen minimissään ainakin välillisesti. Junissa on omat todella monipuoliset järjestelmänsä ja ne liittyvät ohjausjärjestelmäkokonaisuuteen mm. kulunvalvonnan rajapinnan kautta. Radan varressa olevat laitteet, kuten vaihteet, raidevirtapiirit ja opastimet, vaaditaan nykyään junien turvallisen reitin varmistamiseen. Turvalaitteet ja turvalaitejärjestelmät valvovat ja ohjaavat junan koko reitin sekä saavat tietoa radan varren laitteiden tilasta. Turvalaitejärjestelmät liittyvät erilaisien yhteyksien välityksellä liikenteenohjaukseen, jossa reitit asetetaan sekä optimoidaan liikennettä ja reagoidaan mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Lisäksi valvotaan rataverkolla kulkevan kaluston kuntoa omilla järjestelmillä, viestitään radioverkon kautta junien kuljettajille, kunnossapitäjille sekä liikenteenohjaukseen. Näistä kaikista kootaan tietoa analytiikan ja tilannekuvan muodostamiseen. Edellä mainitut järjestelmät ovat vain esimerkkejä, sillä mm. sähkörataa ja tietoliikennettä ei ole vielä edes mainittu.

Keskitytään seuraavaksi enemmän liikenteenohjauksen ja turvalaitteiden maailmaan. Meiltä Suomesta löytyy mahtavaa ja välttämätöntä osaamista nykyisin käytössä oleviin rautateiden turvalaitejärjestelmiin, jotka osin ovat jo varttuneet kunnioitettavaan ikään, ja kokemusta on karttunut useamman sukupolven ajalta. Nämä eri aikakausien järjestelmät vaativat monenlaista erityisosaamista ja tuo haasteita esimerkiksi kunnossapitoon sekä modernien järjestelmien yhdistämiseen osaksi rautateiden järjestelmäkokonaisuutta. Liikenteenohjauksen järjestelmät ja uusimmat turvalaitejärjestelmät ovat keskimääräiseltä virkaiältään nuorempia ja myös elinkaaret ovat huomattavasti lyhyempiä kuin vanhempien järjestelmäosien. Tämä onkin ”iso” muutos, joka on tapahtunut viimeisimpänä, sanotaan viimeisen 20 vuoden aikana. Olemme kuitenkin kokonaisuutena pärjänneet hyvin ja rautatieliikenne on ollut turvallista ja tehokasta.

Mistä sitä erinomaisuutta löytyykään vai onko sitä ylipäätään suomalaisessa rautateiden järjestelmäkokonaisuudessa? Kyllä on. Esimerkiksi kun vertaamme eurooppalaiseen tasoon, niin olemme kehittäneet monipuolisen liikenteenhallintajärjestelmän, jonka ominaisuudet ovat erinomaista luokkaa. Tämän on mahdollistanut lyhyemmät investointisyklit ja määrätietoinen tahto viedä asioita eteenpäin. Myöskin analytiikka tarjoaa reaaliaikaisia tilannekuvaa päätöksenteon tueksi, joka useassa muussa maassa on alkeellista tai puuttuu kokonaan. Tämä kaikki on vielä toteutettu kirjavan turvalaitejärjestelmäkokonaisuuden pohjalta, ja sen vuoksi vaatinut erinomaisuutta rajapintojen määrittelyssä sekä tiedon yhdistämisessä visiota kohti edetessä. Edellä mainittujen lisäksi, pitäisin nykyisen rautateiden puheviestinnän toteutusta osoituksena erinomaisuudesta, sillä vaatii selkeän vision ja määrätietoisen työn olla oman tiensä kulkija ja sitä kautta saada vielä tehokkuutta ja säästöjä välttämättömään toimintaan.

Nyt olemme aloittaneet työn suunnittelun, jossa uudistetaan turvalaitejärjestelmät sekä rautateiden radioverkko. Näiden uudistusten avulla pystymme edelleen parantamaan rautateiden toimintaa ja turvallisuutta sekä olemassa olevia liikenteenhallinnan ominaisuuksia uudelle tasolle. Meille on muodostunut selkeä yhteinen visio ja tavoitteet sekä loistava mahdollisuus tehdä määrätietoista yhteistyötä, jotta nousemme erinomaisuuteen useissa uusissa rautatiejärjestelmän osissa. Kehittäminen on vasta alussa ja on pidettävä kirkkaana, mitä erinomaisuus vaatii. Meillä on selkeä tavoite ja emme ole missään tapauksessa keskinkertaisia, joten perusasiat ovat kunnossa lähteä viemään uudistusta eteenpäin. Kohti erinomaisuutta, yhdessä!

Jari Pylvänäinen, hankejohtaja, Digirata