Tarjouskilpailu Digiradan EKA-rataosuuden turvalaitehankinnasta on parhaillaan käynnissä. Uudistuksella saadaan kapasiteettikyvykkyyttä sekä monia lisämahdollisuuksia. Kulunvalvontajärjestelmä sekä radiosuojastuskeskus muodostavat laitehankinnan keskeisimmän osan.
Digirata julkaisi viikolla 37 osallistumispyynnön, jossa etsitään tarjouksia turvalaiteuudistuksen hankintaan. Kaikki kriteerit täyttävät halukkaat ja kykenevät voivat jättää osallistumishakemuksen, joiden joukosta referenssien perusteella valitaan neuvotteluihin noin viisi toimittajaa. Valittujen toimittajien kanssa käydään neuvottelut marras–joulukuun vaihteessa ja valitun toimittajan kanssa tehdään sopimus helmikuussa.
Turvalaitehankinnan keskeisin osa ovat uusi kulunvalvontajärjestelmä ja radiosuojastuskeskus. Ne ovat osa pohjajärjestelmää, jonka päälle Digiradan toiminnallisuudet voidaan rakentaa. Turvalaiteuudistuksessa Digiradalla siirrytään radioverkkopohjaiseen kulunvalvontajärjestelmään, jolla haetaan kapasiteettikyvykkyyttä sekä uutta lähestymistä modulaarisuuden ja eri standardien rajapintojen kanssa.
Käytännössä turvalaiteuudistus mahdollistaa esimerkiksi junien suojausvälien pienentämisen, liikennöidymmän radan sekä järjestelmän kulunvalvonnan automaattisen toiminnan ilman välikäsiä. Myös kunnossapidon tarve ja radan laitteet vähenevät.
”Uudistus helpottaa ja keventää järjestelmän ylläpitoa. Uusi kulunvalvontajärjestelmä on itsenäinen ja automatisoitu”, kertoo projektipäällikkö Jarmo Kuusela.
Ensimmäinen askel kohti isoa ja hajautettua hankintakokonaisuutta
Kyse on mittavasta järjestelmäuudistuksesta, jonka ensimmäinen osa on hankinnassa nyt. Ensimmäiseksi hankittava turvalaitejärjestelmä on eräänlainen pohjajärjestelmä, joka itsessään ei näy ulospäin. Sen tarkoitus on luoda puitteet muille järjestelmille.
Asetinlaite- ja radiosuojastuskeskuksen lisäksi hankintoja kokonaisuuden luomiseksi tehdään projektin saatossa monen eri viraston toimesta. Väyläviraston hankinnat käsittävät konkreettiset radanvarren laitteet, Fintraffic puolestaan hankkii kauko-ohjausjärjestelmän.
Oleellisena osana hankintaan tehdään myös vastaavat hankinnat myös laboratorioon. Niilläjärjestelmien käytännön toimivuutta päästään testaamaan ensi vaiheessa. Painoarvo ja huomio keskittyvät erityisesti rajapintoihin.
”Keskitymme alusta asti varmistamaan, että järjestelmät ovat yhteensopivia”, Kuusela toteaa.
Nyt hankittavien laitteiden elinikäodotukset ovat pitkät. Vaatimuksissa toiminta-ajaksi on asetettu noin 25 vuotta.
Vuosikymmenten työ etenee vaiheissa ja päättyy 2040
Ensimmäisen vaiheen uudistus käsittää käytännössä 190 kilometriä rataa, johon uusi turvalaitejärjestelmä rakennetaan. Ensimmäisen vaiheen kohteeksi valikoitui Lielahti-Rauma-Pori-väli, sillä se pitää sisällään sekä kaupallista että matka- ja tavaraliikennettä, ja sen alueella operoidaan monilla eri toimintamalleilla.
Tavoitteena on, että ensimmäisen vaiheen rakentaminen valmistuu syksyllä 2025 ja kulunvalvontajärjestelmä tulee toimintaan vuonna 2027. Perässä seuraa lopulta koko muun Suomen rataverkoston päivittäminen.
Rakennusvaiheen työ on pitkälti päällekkäistä. Samaan aikaan, kun uutta rakennetaan rinnalle, operointi jatkuu vanhalla järjestelmällä. Kun esimerkiksi kulunhallintajärjestelmää päivitetään, kalustovarustelut ovat kalusto-operaattoreilla käynnistymässä.
”Tämä on aluksi tietynlaista opettelua hankinnan ja yhteen saattamisen osalta, ja vasta sitten lähdemme viemään järjestelmää koko Suomeen. Tämä on vasta ensimmäinen kierros, valmista tulee vasta vuonna 2040”, Kuusela kuvailee.
Radanvarren laitteiden on määrä valmistua samaan aikaan kuin turvalaitehankintojen. Koko Digirata-hankkeen kokonaisuus saadaan valmiiksi kerralla, mutta eteneminen yksittäisten osatekijöiden välillä voi olla eriaikaista. Yhteistyön ja tiedonkulun merkitys korostuvat lukuisia eri toimijoita ja osasia sisältävässä hankkeessa.
Pelkän järjestelmämuutoksen lisäksi kyse onkin koko toimintatavan muutoksesta.
”Uudistuksessa ei muuteta vain järjestelmää vaan myös sitä, miten operoimme. Uudet järjestelmät antavat meille välineitä tehdä asioita eri tavalla kuin ennen, ja myös käytännön toiminnassa kiinni olevat työntekijät pääsevät kokeilemaan uutta”, Kuusela summaa.