Mikä on Digirata-hanke?
Digirata on hanke, jossa peruskorjataan ja modernisoidaan junaliikenteen kulunvalvontajärjestelmä vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Tavoitteena on siirtyä vaiheittain digitaaliseen junaliikenteen ohjausjärjestelmään (ETCS), joka parantaa junaliikenteen turvallisuutta ja kustannustehokkuutta.
Mikä on Digiradan tavoite?
Tavoitteena on siirtyä koko Suomen rataverkolla raideliikenteen järjestelmissä moderniin yleiseurooppalaiseen malliin. Tämä mahdollistaa Suomessa Euroopan yhteisten teknologisten ratkaisuiden hyödyntämisen ja tuo mukanaan kustannustehokkuutta. Hankkeen tavoitteena on myös tehdä rautatieliikenteestä houkuttelevampaa, jolloin liikennettä siirtyy entistä enemmän kiskoille ja liikenteen päästöt vähenevät.
Mitä hyötyä Digiradasta on?
Digirata parantaa junaliikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja kustannustehokkuutta sekä mahdollistaa rautatieliikenteen kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen. Digiradan ansiostajunien liikkeistä ja rautateiden toiminnasta saadaan tietoa digitaalisesti ja ilman viivettä, joten tulevaisuuden rataverkkoja voidaan kehittää tehokkaammaksi. Tämä tarkoittaa mahdollisuuksia lisätä liikennettä ja matkustajia, parantaa turvallisuutta ja palveluja sekä vähentää häiriöitä ja liikennepäästöjä.
Miksi junien kulunvalvonta on uusittava juuri nyt? Miksei nykyistä järjestelmää käytetä pidempään?
Junien kulunvalvonta on tulossa elinkaarensa päähän ja se on peruskorjattava ja modernisoitava tavalla tai toisella. Lisäksi vanhoihin asetinlaitteisiin on kertynyt paljon korjausvelkaa. Pelkkä paikkaaminen olisi:
- kalliimpaa (arvio 1,7 mrd € vuoteen 2044 mennessä)
- hyödyiltään heikompaa (Digirata parantaa entisestään turvallisuutta, mahdollistaa lisää liikennettä, vähentää häiriöitä ja edistää rautatieliikenteen automaatiota)
- riskialttiimpaa (turvallisuus ja toimintavarmuus heikkenisivät)
Digiradan kokonaiskustannus on noin 1,5 mrd euroa, sisältäen myös liikkuvan kaluston laitteet. Se on kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto.
Jos uudistus jätettäisiin tekemättä, seurauksena olisi sekä palvelutason että turvallisuuden romahdus, sillä ilman junien kulunvalvontaa junien maksiminopeus rataverkolla on 80 km/h.
Miten Digirata parantaa kapasiteettia?
Sen sijaan sekalainen liikenne, jossa samalla raiteella kulkee erilaisia (henkilö/tavaraliikenne) junia, rajoittaa merkittävästi sitä, kuinka paljon kapasiteettia voidaan lisätä pelkän teknologian avulla. Nämä haasteet ovat Digirata-hankkeessa hyvin tunnistettuja ja edellyttävät liikenteen optimointia, joka on vasta edessä. Osa rajoitteista voidaan mahdollisesti ratkaista tulevaisuudessa, mutta vaikutukset eivät ole välittömiä.
Mitkä tahot vastaavat Digiradasta?
Hankkeen vetovastuu on Väylävirastolla, joka toteuttaa sitä tiiviissä yhteistyössä Fintraffic Raide Oy:n kanssa. Hankkeen ohjausryhmässä on lisäksi mukana Liikenne- ja viestintäministeriö, Traficom, VR ja HSL. Hankkeen eri osa-alueita edistäviin työryhmiin on kutsuttu lisäksi asiantuntijoita suomalaisista ja kansainvälisistä organisaatioista.
Milloin Digirata valmistuu?
Hanke etenee vaiheittain koko Suomen rataverkolle, ja alustavan etenemissuunnitelman mukaan kokonaisuuden viimeinen vaihe valmistuu vuonna 2040.
Millainen hintalappu Digiradalle muodostuu?
Hankkeen kustannukset ovat 1,5 miljardia euroa, mikä sisältää junakaluston omistajien investointien osuuden 250 miljoonaa euroa. Hankkeelle on myönnetty tähän mennessä myös EU-rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa.
Onko hankkeen hyödyt suhteessa investointiin?
Korvaavan järjestelmän toteutus on välttämätöntä, mutta investoinnille saadaan myös vastinetta. Radioverkkopohjainen kulunvalvonta mahdollistaa tiheämmän vuorovälin junille, nykyisestä rataverkosta saadaan siis irti lisää kapasiteettia usealla rataosalla. Fyysisten turvalaitteiden poistuessa raideliikenteen häiriöherkkyys vähenee. Tämä tarkoittaa matkustajille täsmällisempää ja ennakoitavampaa liikkumista. Turvalaitteista johtuvat häiriöt saadaan myös rajattua pienemmälle alueelle. Lisäksi uudistuksen myötä mahdollistuu automaattinen junien operointi, jolla voidaan säästää energiaa ja edelleen parantaa junien täsmällisyyttä.
Hyötyjen maksimoinnin edellytykset piilevät yhtenäisessä laitekannassa ja käyttösäännöissä. Näin liikenteenhallinnan kehittäminen on mahdollista ja sen kautta palvelutason nosto.
Miten Digiradan hyötyjä on arvioitu?
Digiradan hyötyjä on arvioitu laajasti osana hankkeen suunnittelua ja valmistelua. Arvioinnissa on tarkasteltu muun muassa vaikutuksia turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja kapasiteettiin, elinkaarikustannuksiin sekä rautatieliikenteen kehittämismahdollisuuksiin. Arvioinnit perustuvat sekä kansallisiin selvityksiin että kansainvälisiin kokemuksiin vastaavista järjestelmistä.
Valmistellaanko hankkeessa uusia rataosuuksia?
Ei. Hanke kuitenkin tähtää siihen, että olemassa olevat radat saadaan tehokkaampaan käyttöön.
Miten Digirata eroaa Suomen muista mittavista rautatiehankkeista?
Muut Suomessa tunnetut rautatiehankkeet tähtäävät fyysisten raiteiden tai rataosuuksien lisäämiseen ja uudistamiseen. Digirata sen sijaan keskittyy junien kulun mahdollistavien teknisten järjestelmien kuten kulunvalvonnan, turvalaitteiden ja liikenteenohjauksen uudistamiseen.
Vaikuttaako Digirata junamatkustamiseeni?
Tottakai – tätä tehdään juuri sinua varten! Kun Digirata toteutuu, rataverkko tarjoaa paremmat matkustusmahdollisuudet ja tiheämmät vuorovälit. Junamatkustuksesta tulee ennakoitavampaa ja samalla entistäkin turvallisempaa.
Onko kyseessä EU-projekti?
Digirata-hanke on suomalainen projekti, joka on kuitenkin osa Euroopan unioin pitkän linjan suunnitelmaa rautatieliikkumisen yhtenäistämiseksi. Uusi junien kulunvalvontajärjestelmä on EU-yhteentoimivuusvaatimusten mukainen järjestelmä, jota otetaan käyttöön parhaillaan monissa muissakin EU-maissa.
Miksi eri maat etenevät eri tahtiin vastaavien järjestelmien käyttöönotossa?
Eri maat etenevät eri tahtiin, koska niiden rautatieverkot, liikennemäärät ja lähtötilanteet poikkeavat toisistaan merkittävästi. Joissakin maissa järjestelmiä on jo osittain uudistettu, kun taas toisissa lähtötilanne on erilainen tai verkon rakenne vaatii toisenlaisen etenemistavan. Siksi myös käyttöönoton aikataulut ja ratkaisut vaihtelevat. Suomessa eteneminen perustuu kansalliseen kokonaisarvioon, jossa huomioidaan rataverkon erityispiirteet, kaluston ja liikenteen tarpeet sekä pitkän aikavälin kehitysnäkymät, jotta ratkaisu on toimiva ja kestävä juuri Suomen olosuhteissa.
Aiheuttaako Digiradan käyttöönotto häiriöitä normaaliin junaliikenteeseen?
Uusien ratainfrastruktuurin järjestelmien käyttöönottaminen aiheuttaa aina kontrolloitua yhteensovittamista liikenteen ja käyttöönoton välillä. Näistä aiheutuu lyhytkestoisia, ennalta suunniteltuja katkoja junaliikenteeseen, joista tiedotetaan yhdessä liikenteenharjoittajien kanssa, kun ajankohdat ovat lähellä. Pitkäkestoisia nopeusrajoituksia tai liikennemäärän rajoittamista ei ole tiedossa.