Digirata-hankkeessa on mukana osaajia ja asiantuntijoita eri organisaatioista – onhan kyseessä ainutkertaisen laaja kokonaisuus, jossa yhteistyö on valttia. Jatkamme asiantuntijoiden esittelyä, tällä kertaa vuorossa ovat Digirataan konsulttina osallistuvan Proxionin Jarkko Virtanen ja Lauri Aarnio. Jarkko ja Lauri tuovat osaamisensa ja asiantuntijuutensa useampaan Digiradan työryhmään, joissa edistetään hanketta eri tavoin.
Mitä teet työksesi ja millainen tausta sinulla on?
Jarkko Virtanen: Toimin Proxionilla liikkuvan kaluston sekä ERTMS:n teknisenä asiantuntijana. Tällä hetkellä valtaosa työtehtävistäni liittyy Digirataan, jossa roolini on tarjota osaamista eri työryhmissä erityisesti veturitekniikasta ja liikkuvasta kalustosta. Taustaltani olen koneautomaatioinsinööri. Päädyin aikoinaan hakemaan rautatiealalle laitetoimittajan kiinnostavan työpaikkailmoituksen perusteella.
Lauri Aarnio: Toimin Proxionilla ERTMS-järjestelmäsuunnittelun tiimipäällikkönä. Digiradassa olen mukana useissa työryhmissä, muun muassa osallistun määrittelytyöryhmässä suunnitteluohjeiden laadintaan sekä KoKoHa ETCS-rakentamissuunnitteluun. Arkkitehtuurityöryhmässä olen osallistunut automaattiajon (ATO) suomalaiseen määrittelyyn ja suunnitteluun. Taustaltani olen rakennustekniikan diplomi-insinööri ja rautatiealalle päädyin 5 vuotta sitten.
Miten päädyit mukaan Digirataan?
Jarkko: Vaihdoin työpaikkaa loppukesällä, ja oikeastaan välittömästi Proxionille tultuani aloitin työt Digiradan parissa. Pääsin heti mukaan todella mielenkiintoisiin tehtäviin, joista ensimmäisenä pienryhmätyöhön testijunien varustelun hankintaan liittyen.
Lauri: Olin mukana ERTMS-selvityksissä jo ennen Digirataa, jolloin Digirata on toiminut luonnollisena jatkumona, jossa kehittää omaa osaamistaan. Digirata tarjoaa ainutlaatuisena hankkeena aitiopaikan raideliikenteen muutokseen.
Mikä on mielenkiintoisinta ja innostavinta Digiradassa?
Jarkko: Digiradassa on mukana paljon tekijöitä ja erilaisia osaajia monista organisaatioista. Sen synnyttämä yhdessä tekemisen malli on hankkeessa innostavinta. Jokainen tuo oman näkemyksensä, ja niistä muodostetaan paras mahdollinen kokonaisuus. Samalla Digirata on mielenkiintoinen teknisessä mielessä, sillä hankkeessa ollaan tekemisissä uuden tekniikan kanssa.
Lauri: Digiradassa innostavinta on se, että kaikki työtehtävät hankkeessa liittyvät johonkin uuteen ja suuntautuvat tulevaisuuteen. Innostavaa on myös Digiradan yhteisöllisyys ja se, että eri toimijat etsivät yhdessä sopivia tapoja soveltaa Euroopasta tulevaa sääntelyä ja löytää sopivan polun suomalaiselle rautatieliikenteelle.
Automaattiajo on osaamisaluettanne ja sen edistäminen liittyy myös Digirataan. Millainen on automaattiajon tilanne Suomessa yleisesti?
Jarkko: Suomessa on selvästi kiinnostusta siihen eri organisaatioissa. Kehitystä hidastaa kuitenkin se, ettei EU-tasoista sääntelyä ole vielä olemassa.
Lauri: Automaattiajon kanssa ollaan Suomessa vielä hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta käynnissä on joitain kehityshankkeita siihen liittyen. Suomessa on ajatuksena automatisoida liikennettä ja sitä kautta lisätä liikenteen energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Digiradassa olemme laatineet mahdollisimman realistista tiekarttaa siitä, miten se voisi Suomeen jalkautua.
Miten haluaisitte, että automaattiajo kehittyisi Suomessa?
Jarkko: Seuraavia askeleita on suunniteltu, ja nyt toivotaan, että ne toteutuisivat suunnitelmien mukaan. Tarkoituksena olisi päästä testaamaan alemman tason automaattiajoa Digiradan testiradalle ja siitä jatkaa kokemusten keräämistä pilottiradalla.
Lauri: Toivon mukaan automaattiajo saapuu Suomeen muun digitalisaation mukana. Automaattiajaminen on hyvä tapa optimoida liikennettä ja sitä on tarkoitus suunnitella sinne, missä hyödyt ovat suurimpia.
Mitä hyötyjä automaattiajosta on?
Jarkko: Merkittävä mahdollinen hyöty on se, että käytännössä ratakapasiteetti kasvaisi. Korkeammilla automaatiotasoilla, jotka kehittyvät hieman myöhemmin, voisi tulla säästöä myös henkilökustannuksista.
Lauri: Korkean automaatiotason mahdollistama autonomia voi tuoda mukanaan merkittäviä etuja myös tavaraliikenteelle. Automaattiajo voi kapasiteetin kasvattamisen lisäksi parantaa täsmällisyyttä ja energiatehokkuutta.
Mitä automaattiajoon liittyvää on juuri nyt työn alla?
Jarkko: Digiradan valmisteluvaiheessa laadimme ATO-pienryhmässä loppuraportin, jossa automaattiajoa käsiteltiin melko kattavasti. Nyt jatketaan suunnittelemalla, mitä testataan ja mitkä ovat seuraavat askeleet. Erityisesti EU-tason sääntelyn muotoutumista seurataan tiiviisti.
Jos mietitään Digiradan ulkopuolelle, niin Euroopassa tapahtuu paljonkin. Monilla organisaatioilla on automaattiajoon liittyvää kehittämistä työn alla.
Lauri: Toiveena ja tavoitteena on, että lähivuosina päästäisiin testaamaan automaattiajoa. Tätä tavoitetta kohti pyritään suunnittelemalla muun muassa aikataulutusta. Työryhmän selvitystyöstä tullaan mahdollisesti julkaisemaan joitain otteita tulevaisuudessa.
Mitä teet mieluiten vapaa-ajallasi?
Jarkko: Kesäisin tulee veneiltyä, ja lisäksi yritän kuntoilla esim. juosten ja lasten kanssa pyöräillen. Tänä talvena tuli pitkästä aikaa innostuttua hiihdostakin, toivottavasti intoa ja kelejä riittää ensi talvenakin.
Lauri: Keväisin vapaa-aika koostuu pitkälti moottoripyöräilystä, moottoripyörän pesemisestä ja moottoripyöräilyn ajattelemisesta. Sen lisäksi käyn tiiviisti nostelemassa painoja toimistotyön vastapainoksi ja liikun luonnossa.
Kuvat: 1: Aarnio ja 2: Virtanen
