Vuosi sitten perustetun Digiradan tavoitteiden kehitys- ja seurantaryhmän tavoitteena on tiivistää rautatiealan eri organisaatioiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä entisestään, jotta Digirata-hankkeesta saadaan suurin mahdollinen hyöty. Ryhmä on selvitellyt rautatiealan organisaatioiden tärkeimpiä kehitystavoitteita rautatieliikenteessä, ja sen tuloksena on perustettu uusi, automaattiajon (ATO) kokonaisuuteen keskittyvä alatyöryhmä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että ATOn tuomat hyödyt toteutuvat.
Digiradan tavoitteiden kehitys- ja seurantaryhmä on työssään tunnistanut rautatiealan organisaatioiden tärkeimmät kehitystavoitteet rautatieliikenteessä.
Tehtyjen haastatteluiden perusteella rautatieliikenteen luotettavuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, johon Digirata voi vaikuttaa. Luotettavuus on tärkeimpiä junamatkustamisen houkuttelevuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä. Digiradan myötä tuhansien radanvarsilaitteiden poistuminen ja laaja uusiminen vähentää häiriöitä ja parantaa luotettavuutta. Laadukkaampi ja paremmin saatavilla oleva data mahdollistaa uusia palveluita tukemaan liikkumisen tarpeita ja helpottaa ennakointia häiriötilanteissa.
Luotettavuuden lisäksi haastatellut sidosryhmät odottavat Digiradan tuovan hyötyjä investointien kannattavuuteen kapasiteetin kasvattamisen myötä sekä rautatieturvallisuuteen, kustannustehokkuuteen ja energiatehokkuuteen junan kuljettamisen ja liikenteenohjauksen automaation myötä.
“Digiradan tavoitteiden kehitys- ja seurantaryhmässä olemme tunnistaneet, missä rautatiealan toimijoiden yhteistyötä täytyy kehittää entisestään Digiradan hyötytavoitteiden saavuttamiseksi, ja tähän ryhmän tavoite tiivistyy. Viimeisimmän kokouksen lopputulemana päätimme perustaa ATO-alatyöryhmän (automaattiajo), sillä tunnistimme, että ATO-kokonaisuus on kriittinen osa Digiradan hyötyjen ulosmittaamista ja se vaatii myös Digiradan ulkopuolista tekemistä”, sanoo johtaja Raine Luntta Fintrafficin raideliikenteenohjauksesta.
Miten selvitys organisaatioiden tärkeimmistä kehitystavoitteista toteutettiin?
Digiradan selvitysvaiheessa Digiradalle asetettiin tavoitteet, joita kohti Digirata etenee teknologisesti. Tavoitteiden laaja ulosmittaaminen vaatii kuitenkin toimialan yhteistä halua hyötyjen ulosmittaamiseen sekä toimenpiteitä myös hankkeen ulkopuolella. Tavoitteena on, että ryhmän työskentelyn lopputuloksena voidaan yhdessä toteuttaa julkaistavan materiaalin tavoiteltavasta tahtotilasta.
Loppuvuodesta 2024 ryhmä tarkasteli rautatieliikenteen pitkän aikavälin kehitystä hyödyntäen kolmen horisontin viitekehystä. Tämän avulla tunnistettiin tavoitteita lyhyellä (1–5 v), keskipitkällä (5–15 v) ja pitkällä aikavälillä (15+ v), sekä arvioitiin Digiradan roolia näiden tavoitteiden mahdollistajana tai toteuttajana.
Ryhmä kokosi kahdeksan keskeistä tavoitealuetta, jotka yhdistävät eri organisaatioiden näkemyksiä: yhteinen tietopohja, automaatio, kapasiteetti, kustannustehokkuus, jatkuvuus, turvallisuus, energiatehokkuus ja sujuvuus. Loppuvuoden 2024 aikana ryhmä haastatteli osallistujia vielä tarkemmin heidän organisaatioidensa kehitystavoitteista rautatieliikenteessä.
Digiradan tavoitteiden kehitys- ja seurantaryhmää fasilitoivat Fintraffic ja Väylävirasto. Ryhmässä on edustajia VR:stä, HSL:stä, Fenniarailista, Pääkaupunkiseudun Junakalustosta, North Railista sekä Traficomista.