Väylävirasto järjesti tammikuussa rautatiealalle suunnatun Rata 2023 -seminaarin Tampere-talossa. Tapahtumassa kuultiin monen digiratalaisen puheenvuoroja, joissa kerrottiin hankkeen etenemisestä sekä käytössä olevista toimintamalleista. Tulemme esittelemään digiratalaisten pitämien puheenvuorojen sisältöjä Rata23-seimnaarin satoa-juttusarjassa.
Digirata-hanke oli vahvasti esillä Väyläviraston järjestämässä Rata 2023 -seminaarissa, joka kokosi yhteen raideliikenteen ammattilaisia, rautateistä kiinnostuneita sekä alan opiskelijoita. Kahden vuoden välein järjestettävässä tapahtumassa oli tänä vuonna mukana useita Digirataa käsitteleviä puheenvuoroja, ja hankkeen saama vastaanotto seminaariyleisöltä oli positiivinen.
”Digiradalla oli tapahtumassa ensi kertaa myös oma osasto, jossa vieraili runsaasti hankkeesta kiinnostuneita. Hankkeen eteneminen, vaiheistus sekä tulevat ratkaisut olivat erityisesti aiheita, jotka herättivät keskustelua”, kertoo viestintäpäällikkö Johanna Majamäki. Tapahtuma oli hyvä mahdollisuus tuoda tälle ammattilaisten kohderyhmälle Digirataa tutuksi.
Tapahtumassa puhumassa olivat myös digiratalaiset Katri Häkki ja Noora Haverinen, jotka työskentelevät hankkeessa osaamisen kehittämisen työryhmässä. Molemmat korostavat, kuinka seminaari oli Digiradalle paitsi tärkeä verkostoitumismahdollisuus, mutta myös tilaisuus tuoda hankkeen etenemistä laajemmin ammattikentän tietoisuuteen.
”Halusimme viestiä yleisölle, että Digirata-hanke tulee toteutumaan, sekä herätellä kuulijoita pohtimaan, miten he voisivat olla hankkeessa mukana. Digirata on koko Suomen rautatiesektorin yhteinen asia, jonka toteutumisessa jokaisen panos on merkittävä”, kertoo Häkki, joka työskentelee osaamisen kehittämisen työryhmän tiiminvetäjänä.
Työryhmässä osaamisen johtamiseen erikoistunut Haverinen puolestaan nostaa esille, kuinka puheen tavoitteena oli motivoida tapahtuman yleisöä sekä osoittaa, että koko Suomen rautateiden läpi vietävä digitalisaatio on mahdollista toteuttaa.
”Digitalisoituva rautatieala vaatii meiltä kaikilta uudentyyppisiä ja erilaisia toimintamalleja ja lähestymistapaa. Meidän tulee miettiä, miten voimme yhdessä kehittää rautatieliikenteen kokonaisuutta, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin loppukäyttäjiä ja koko yhteiskuntaa. Yleisöltä keräämämme kuulijapalautteen perusteella rautatiealalla ollaan avoimia tällaiselle muutokselle”, Haverinen jatkaa.
Rautatieala tarvitsee sekä teknistä osaamista että uudenlaista toimintakulttuuria
Sekä Häkki että Haverinen painottavat, että rautateiden digitalisaatiossa ei ole kyse vain teknisestä kehityksestä, vaan se vaatii myös laajempaa rautatiealan ammattilaisten osaamisen päivittämistä sekä tiedon avointa jakamista. Juuri näihin tarpeisiin Digiradan osaamisen kehittämisen työryhmä paneutuu.
”Tulevaisuuden rautatiealan osaamistarpeet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: ensimmäisenä on tekninen osaaminen, jossa korostuu lisääntyvä tarve esimerkiksi turvalaite- ja kyberturvaosaamiselle. Toisena on tarve uusille ja ketterille projektinjohtomenetelmille. Kolmantena on laajemmat kulttuuriset elementit, kuten tiedon ja oppimisen jako, rohkea kokeileminen ja tekeminen sekä yhteistyö”, Häkki luettelee.
Tiedon jakamista aitojen kohtaamisten kautta
Digiradassa osaamisen kehittämistä edistetään päämäärätietoisesti usein eri tavoin. Asiantuntemusta kerrytetään niin perinteisillä keinoilla, kuten koulutuksilla ja työpajoilla, mutta myös mahdollistamalla tiedonjaon syntyminen epävirallisemmin kohtaamisten ja keskustelujen kautta.
”Tavoitteenamme on fasilitoida sekä luoda aitoja mahdollisuuksia tiedon jakamiselle. Haluamme myös rakentaa toimintakulttuuria, jossa on turvallista epäonnistua ja heittää ilmoille rohkeasti mielikuvituksellisempiakin ideoita. Vain tällä tavalla pystymme kehittämään keinoja ja ratkaisuja, jotka ovat aidosti uudentyyppisiä”, Häkki ja Haverinen toteavat yhdessä.
