Digiradan infratiedon työryhmä käsittelee ja ratkaisee infratietoon liittyviä ongelmia. Käsiteltävänä on tällä hetkellä useita kokonaisuuksia, joihin liittyy esimerkiksi ATO ja ETCS. Miten infratietoon liittyviä ongelmia käytännössä ratkotaan? Miten työskentely on alkanut? Entä millaisiin osakokonaisuuksiin infratieto on jaettu?
Digiradassa on aloittanut infratiedon työryhmä, jonka tarkoituksena on käsitellä ja ratkaista infratietoon liittyviä ongelmia. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuussa. Osallistujien joukossa on Fintrafficin ja Väyläviraston asiantuntijoita sekä ATO-projektin (Automatic Train Operation) myötä asiantuntija myös HSL:ltä.
”Tarkoituksenamme on selvittää, missä, miten ja kenen toimesta infratietoa hallitaan tulevaisuudessa. Työskentely on lähtenyt käyntiin hyvin, sillä kaikki työryhmässä jakavat näkemyksen, että tällä alueella on paljon tehtävää ja oikea-aikainen, luotettava ja helposti integroitava infratieto on tärkeää onnistumisen kannalta”, sanoo työryhmän vetäjä Maija Kärki.
Käytännössä työryhmä tunnistaa ja dokumentoi liiketoiminnan tarpeita infratiedon kehitykselle, huomioi ja eskaloi riskejä infratiedon ympärillä sekä kerää ja läpikäy keskeisiä laatuvaatimuksia. Tuloksista kerätään palautteita ja huomioita. Päätöksiä valmistellaan Digiradan raadeille sekä muutoksista ja kehityksestä viestitään sidosryhmille.
Infratietoa käsitellään osakokonaisuuksissa
Pääkokonaisuuksina työryhmässä ratkotaan muun muassa, mitä infratietoja kokonaisuudessaan turvalaitejärjestelmät, ulkolaiteohjaimet ja ulkolaitteet tarvitsevat, miten varmistetaan, että ATO saa tarvittavat infratiedot tarvittavalla tarkkuustasolla ja miten tuleva TMS-kehitys (Traffic Management System) saa tarvittavat infratiedot onnistuakseen.
”Tällä hetkellä niin ETCS (European Train Control System) kuin ATOkin tarvitsevat infratietoja omiin tietojärjestelmiinsä, mutta meille ei ole vielä selvää, mitä vaatimuksia toimittajat sekä turvallisuustavoitteet asettavat infratiedoille ja niiden luomis- ja ylläpitoprosesseille”, sanoo Kärki.
Yksi pääkokonaisuus on myös kokonaisarkkitehtuuri. Sen avulla pyritään palastelemaan infratietoa helpommin käsiteltäviin osakokonaisuuksiin, joille määritetään nykytila ja tavoitetila sekä keinot päästä tavoitteeseen. Tähän mennessä kokonaisuusarkkitehtuuri on jaoteltu koostumaan 12 eri kokonaisuudesta eli niin sanotuista päätietoryhmistä: rata, rataverkko, geometria, aluetieto, kiinteät työalueet, nopeusrajoitusalueet, valvontalaitteet, turvalaitteet, ratapihapalvelut, sähköistys, merkit ja merkinnät sekä muut.
”Infratieto on kokonaisuudessaan niin iso, että meidän täytyy pystyä käsittelemään sitä paloissa. Päätietoryhmien avulla meidän on helpompi esimerkiksi määrittää, mihin tietoon turvallisuustavoitteet liittyvät, mitä tietoa tulevat kehitykset tarvitsevat ja mitkä infratiedot voimme tällä hetkellä todeta toimivan tarpeeksi hyvin, jolloin meidän ei tarvitse miettiä niitä juuri nyt.”