Koko Suomen rautatieliikenteen uudistava hanke, kahdenkymmenen vuoden kehitys- ja toteutusikkuna ja kymmenen paraikaa täyttä höyryä paahtavaa valmistelutyöryhmää – tällaisesta kokonaisuudesta vastaavat Finrailin hankejohtaja Jari Pylvänäinen ja Väyläviraston projektipäällikkö Juha Lehtola.
Kuluvan vuoden huhtikuussa Digirata-hanke saavutti tärkeän virstanpylvään. Selvitysvaihe niputettiin yhteen, selvitys luovutettiin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle ja hanke siirtyi toteutusta valmistelevaan vaiheeseen, joka kestää vappuun 2021 saakka. Rautatieliikenteen tulevaisuutta ei ratkota kertaheitolla, mutta monia siihen liittyviä aiheita, kuten turvallisuuden ja testaamisen varmistamista, voidaan pohjustaa jo nyt.
”Vaikka nyt on käynnissä vuoden verran kestävä valmisteluvaihe, niin työmme maali Jarin kanssa siintää siellä vuodessa 2040, jolloin käyttöönoton olisi valmis”, Juha Lehtola toteaa tyytyväisenä.
Pitkän tähtäimen panostamiseen on saatu positiivista signaalia: toteutus nähdään tarpeellisena ja sille on olemassa vahva tuki hankkeessa mukana olevilta organisaatioilta ja sidosryhmiltä.
Pohjien luominen mahdollistaa hyvän päätöksenteon
Jotta kokonaisuus nytkähtää ensi keväänä eteenpäin, on pohjatyötä tehtävä hartiavoimin. Hanke ei pääse suunnittelupöydiltä toteutukseen asti ilman poliittista päätöksentekoa, ja päätöksentekoa taas ei voida tehdä, jos valmistelutyössä ei ole käännetty esiin kaikkia vaihtoehtoja. Siksi Digirata halutaan mukaan osaksi suurempaa Liikenne 12 – valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnittelutyötä. Sen osalta tilanne näyttää nyt valoisalta.
”Digirataa on käytetty konkreettisena esimerkkinä Liikenne 12 -työn esittelemässä Valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimenpiteiden suunnitelmaversiossa, mistä tietenkin iloitsemme. Valmistelutyö poliittisen päätöksenteon tueksi ei ole vielä kuitenkaan valmis, ja se onkin tällä hetkellä yksi tärkeimmistä asioista, joita edistämme tässä hankkeessa”, toteaa Jari Pylvänäinen.”
Poliittisen päätöksenteon tukemisen lisäksi nyt pohditaan, miten eurooppalaisen rautatieliikenteen kulunvalvonta eli ERMTS voitaisiin toteuttaa Suomessa. Paraikaa luodaan perustaa muun muassa sille, miten tieto liikkuu ympäri koko ratajärjestelmää, miten junien liikkumista tukevaa automaatiota tulevaisuudessa mahdollistetaan ja millaisia eri teknologioita rautatieliikenteessä voidaan käyttää.
Työ etenee ainakin kymmenellä rintamalla
Vaikka koronatilanne on hiljentänyt sijaitsevan Big room -projektitoimiston, pusketaan suunnittelutyötä intensiivisesti eteenpäin kymmenessä eri työryhmässä. Ympäri Suomea istuvat ammattilaiset puivat hankkeen alle niputtuvia aiheita muun muassa infra- ja kalustehankintojen, kansainvälisen yhteistyön ja tulevaisuuden osaamisen varmistamisen näkökulmista.
Hankkeen saama positiivinen signaali motivoi selkeästi ryhmien työskentelyä. Pylvänäinen ja Lehtola ovat itse mukana työryhmissä, mutta myös vastaavat siitä, että kokonaisuus pysyy hanskassa, eivätkä sisällöt ole keskenään ristiriitaisia tai päällekkäisiä.
”Melkein kaikki työryhmät kokoontuvat viikoittain, joten tahti on tiivis. Yritän itse toimia linkkinä eri organisaatioiden välillä ja pysyä mahdollisimman hyvin pulssilla siitä, miten kunkin työryhmän valmisteltavat kokonaisuudet etenevät. Kasvokkaistapaamiset ovat kuitenkin tärkeitä, ja toiveena onkin palata projektitoimistolle heti kun se on mahdollista,” Pylvänäinen toteaa.
Digirata siirretään testiympäristössä oikeille raiteille
Vaikka suunnittelutyö on näin mittavassa projektissa ensiarvoisen tärkeää, ovat sekä Lehtola että Pylvänäinen innoissaan siitä, että seuraavassa vaiheessa alkaa oikeasti tapahtumaan. Vielä tämän vuoden puolella saadaan Kouvola – Kotka/Hamina -rataosalle suunnitellun testiradan järjestelmätoimittajien kilpailutuksen tulokset. Kun toimittaja on valittu, kääritään hihat ja testiradan teknologinen suunnittelu käynnistetään täydellä tohinalla yhteisellä täsmennysvaiheella.
”Erityisen innostavaa on se, että pääsisimme Suomessa pilotoimaan 5G:n käyttöä tässä mittakaavassa ensimmäisinä. Emme ole tekemässä vain Suomelle sopivaa ratkaisua vaan kansainvälisesti merkittävää avausta. Se näkyy myös yhteistyökumppaneiden mielenkiintona hanketta kohtaan,” visioi Lehtola.
Ensimmäiset testijunat saadaan aikataulun mukaan vuoden 2023 aikana, jos kaikki tämänhetkiset suunnitelmat menevät nappiin.