EKA-rataosan rakentamissuunnittelussa suunnitteluosa-alueet on jaettu kolmeen eri kokonaisuuteen, jotka ovat Kokemäki-Rauma, Kokemäki-Mäntyluoto ja Mäntyluoto-Tahkoluoto sekä Lielahti-Kokemäki. Projekti on ainutlaatuinen, sillä paljon asioita tehdään nyt ensimmäistä kertaa. Tästä esimerkkinä on muun muassa tasoristeyslaitosten liittäminen ETCS:ään.
Digiradan ensimmäisen kaupallisen rataosan (EKA) rakentamissuunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2024 elokuun lopulla. Rakentamissuunnittelu aloitettiin joulu-tammikuun vaihteessa.
”Rakentamissuunnittelu on lähtenyt hyvin käyntiin ja etenee aikataulussa. Kaikilla suunnittelutoimeksiannoilla on työt käynnissä niin, että suunnittelun ohjauksessa vauhti on välillä aika huimaa. Meillä on laajasti huippuasiantuntijoita tässä projektissa, joten itse olen päässyt oppimaan jotain uutta jokaisessa suunnittelukokouksessa”, sanoo EKAn rakentamissuunnittelun projektipäällikkö Johanna Kuismin.
EKA-rataosa on yhteensä noin 190 kilometrin pituinen, yksiraiteinen rata, jossa on 18 liikennepaikkaa. Kuudella niistä on matkustajaliikennettä, mutta muut palvelevat lähinnä teknisinä liikennepaikkoina kunnossapitoa. Suunnittelualue alkaa varsinaisesti Nokian liikennepaikan länsipuolelta, jossa Siuro-Suoniemi välille sijoittuu tasonvaihtoalue. Tasonvaihtoalueella junankulunvalvonta vaihtuu JKV:stä ETCS:ään ja päinvastoin.
EKA-rataosan rakentamissuunnittelussa suunnitteluosa-alueet on jaettu kolmeen eri kokonaisuuteen ja suunnitteluryhmään. Ensimmäinen niistä on Kokemäki-Rauma (noin 47 kilometriä), johon liittyy myös simulointi koko EKA-radan osalta. Toinen on Kokemäki-Mäntyluoto (noin 57 kilometriä) ja Mäntyluoto-Tahkoluoto (noin 11 kilometriä). Kolmas on Lielahti-Kokemäki (noin 90 kilometriä).
Simulointi on EKA-radan liikennöinnin todellisuuden jäljittelyä ohjelmallisesti. Simuloinnilla on haluttu varmistua vuonna 2022 esisuunnittelussa tehtyjen ratkaisujen ja periaatteiden oikeellisuudesta. Simuloinnin tuloksia hyödynnetään turvalaitesuunnittelun ohjaamisessa.
”Olemme tutkineet muun muassa ajolupamerkkien eri sijoitusvaihtoehtojen sopivuutta, arvioineet liikennepaikkojen suojastusvälejä sekä virtuaalisten suojastusvälien hyödyntämistä siten, että EKAlle muodostuisi mahdollisimman hyvä ja tehokkaasti käytössä oleva liikennöintikapasiteetti”, sanoo Pasi Kråknäs, joka vetää EKAssa turvalaitteiden rakentamissuunnittelua ohjaavaa tiimiä.
Käytössä Digiradassa laaditut suunnitteluohjeet
Rakentamissuunnittelu on hyvin uniikki projekti, ja paljon asioita tehdään nyt ensimmäistä kertaa. Esimerkkinä tästä on muun muassa se, miten tasoristeyslaitokset liitetään ETCS:ään missäkin tapauksessa. Näiden ratkaisua on haettu tasoristeyskohtaisesti. Samoin on mietitty esimerkiksi tasoristeysten hälytysosuuksia. EKA-rakentamissuunnittelu on myös ensimmäinen vaihe, missä Digiradassa laadittuja suunnitteluohjeita (RATO22) käytetään.
”Kun ohjeita viedään käytäntöön, nousee esiin kysymyksiä sekä tarkennus- ja tulkintatarpeita. Siksi olikin luontevaa, että aiemmin RATO22-ohjetta tuottanut tiimi tuotiin nyt tiiviisti mukaan EKAn rakentamissuunnittelun ohjaukseen. Samalla keräämme arvokasta tietoa ohjeen jatkokehittämiseksi”, sanoo Kuismin.
”Rakentamissuunnittelu on edennyt hyvin aikataulussaan. Paljon on tullut eteen asioita, joita on joskus jouduttu ”lennosta” linjaamaan. Me koeponnistamme uuteen RATO22-ohjeeseen kirjattuja asioita ja testaamme, miten ne toimivat suunnittelussa. Alussa oli pieni pelko, että mitähän tästä oikein tulee, kun on kolme eri suunnitteluryhmää, mutta tähän mennessä on mennyt hyvin”, sanoo Kråknäs.
Tarkoitus on kerätä EKAn opit talteen ja tehdä parannuksia seuraavalla rataosalla, jota tullaan varustelemaan roll-out-suunnitelman mukaisesti. Kerättyjen oppien tarkoituksena on jatkuva kehittyminen ja parantaminen.
”Kun rakentamissuunnitelmat valmistuvat viimeiseltäkin osatehtävältä elokuussa, sen jälkeen meillä on vuorossa tiivis suunnitelmien yhteensovittaminen. Tämän jälkeen myös laitetoimittajat hyödyntävät suunnitelmia ja kun suunnitelmia lähdetään toteuttamaan maastossa, päästään todella näkemään projektin tuloksia”, sanoo Kuismin.