Suomessa käyttöön otettavan eurooppalaisen junien kulunvalvontajärjestelmän osien yhteentoimivuutta tullaan testaamaan tätä tarkoitusta varten rakennettavassa testilaboratoriossa. Laboratorion järjestelmä- ja laitehankintojen valmistelutyö on loppusuoralla ja laboratorion rakentamiseen liittyvät hankinnat käynnistyvät vuoden 2024 aikana. Testilaboratorio vähentää tarvetta maastossa suoritettaville työläille testiajoille sujuvoittaen näin myös muuta junaliikennettä.
Digirata-hankkeessa on kuluneen vuoden aikana riittänyt töitä uuden testilaboratorion järjestelmä- ja laitehankintojen valmisteluissa ja määrittelyissä. Testausjärjestelmien valmistajilta palautetta keräävä RFI-kierros (Request for Information) saatiin lokakuussa päätökseen, ja uuden laboratorion päähankinta on tarkoitus käynnistää vuoden 2024 aikana.
”Olemme nyt tunnistaneet testilaboratoriohankkeen kokoluokan ja saaneet hyvin tarkennettua testilaboratorion missiota, eli sitä mihin tarkoitukseen laboratoriota oikeastaan tarvitsemme ja minkä tyyppisiä testauspalveluja laboratoriossa tultaisiin tulevaisuudessa tuottamaan. Laitetoimittajien kanssa pidetyltä RFI-kierrokselta tuli paljon hyvää palautetta ja hyödyllisiä tarkennuksia, joiden pohjalta hankintaan liittyviä määrittelyjä voidaan viedä eteenpäin. Uuden laboratorion rakentamisessa on kyse melko mittavasta projektista, ja taustatyötä sekä päätöksiä tarvitaan vielä esimerkiksi hankintojen ja tulevaisuuden palveluiden rahoituksen suhteen. On kuitenkin hieno nähdä, kuinka asiat liikkuvat koko ajan eteenpäin”, kertoo Digirata-hankkeessa Testaus ja hyväksynnät -vastuualueen päällikkönä työskentelevä Mikko Natunen.
Testilaboratorio on merkittävässä osassa Suomen siirtyessä käyttämään eurooppalaista junien kulunvalvontajärjestelmää (ETCS eli European Train Control System). Laboratorion ansiosta uuden järjestelmäkokonaisuuden osien yhteentoimivuuden testaamista pystytään siirtämään kenttätestien sijasta ensi kädessä laboratorio-olosuhteissa toteutettaviksi, mikä säästää työmääriä.
”Testaaminen maastossa vaatii enemmän henkilöstöä ja aiheuttaa myös haittaa muulle raideliikenteelle. Testilaboratorio vähentää tällaisten testien tarvetta, ja pystymme testaamaan uuden järjestelmän ominaisuuksia ja päivityksiä helpommin. Laboratorioympäristössä voimme myös tuoda kaikki tekijät yhteen tutkimaan testeistä saatuja tuloksia. Tämä kehittää henkilöstömme osaamista järjestelmän toimivuudesta”, Natunen luettelee.
Natusen lisäksi testilaboratorion järjestelmähankinnan määrittelyssä ja valmistelussa ovat olleet vahvasti mukana Jari Häyrynen ja Ari Tilli Fintrafficilta sekä Tommi Palm Goforelta.
Aikaa kestävä ja kehittyvä kokonaisratkaisu, eikä ”kertakäyttötavaraa”
Uusi testilaboratorio tullaan perustamaan Väyläviraston ratatekniseen oppimiskeskukseen, joka sijaitsee Kouvolassa. Kuluneen syksyn aikana on tarkennettu tiloihin liittyviä vaatimuksia ja tehty kartoitusta siitä, minkälaiset tarjolla olevat tilat vastaisivat tarpeisiin. Seuraavaksi on tavoitteena sopia tilankäyttöön liittyvistä yksityiskohdista Väyläviraston ja Fintraffic Raiteen välillä.
”Fyysisesti uusi testilaboratorio rakennetaan Kokohan (Kouvola-Kotka/Hamina testirata) nykyisen testilaboratorion rinnalle tai yhteyteen. Pyrimme sovittamaan uudet tilatarpeet yhteen nykyisten Kokohan testilaboratorion toimintojen kanssa. Tavoitteenamme on suunnitella ja toteuttaa tarvittavat tilamuutokset ensi vuoden ensimmäisellä puolikkaalla, ja valmista tulisi olla elokuun loppuun mennessä”, Natunen sanoo.
Teknisten järjestelmien ja tilojen lisäksi testilaboratoriota varten määritellään tarpeet henkilöstölle ja laboratorion operatiiviselle toiminnalle. Tässä mallia otetaan muualla maailmassa käytössä olevista ratkaisuista, joita soveltamalla ja uusia käytäntöjä kehittämällä luodaan parhaiten Suomen tarpeisiin soveltuva kokonaisuus. Haussa on parhaillaan myös uusi projektipäällikköä johtamaan koko testilaboratorion toteutuskokonaisuutta.
”Olemme kuluneen vuoden aikana keränneet tietoa testauslaboratorioiden erilaisista toiminnallisista ja teknisistä vaihtoehdoista, ja hyödyntäneet kertynyttä tietoa omassa suunnittelussamme. Tavoitteenamme on kehittää uuteen testilaboratorioon sellainen tekninen kokonaisratkaisu, joka mahdollistaa sujuvasti eri laitetoimittajien toimitusten yhteentoimivuuden testaamisen”, Natunen avaa.
Testattavaa riittäisi Natusen mukaan loputtomasti, ja hän korostaakin kuinka tärkeää on hahmottaa uuden laboratorion rooli osana ETCS-projektien käyttöönottoprosessia. Tätä varten tulee riittävällä tasolla ymmärtää myös osajärjestelmien toimittajien itse tekemien testausten sisältö sekä hahmottaa, mikä osuus testeistä täytyy joka tapauksessa suorittaa kentällä. Kun tunnetaan testausten kokonaisuus, pystytään myös määrittelemään laboratoriotestauksen ydinrooli ja -sisältö, rajaamaan laboratoriossa tehtävää testausta sisällöllisesti ja tekemään tarvittavia rajauksia tulevaan hankintaan liittyen.
”Hankinnan lopputuloksena tulisi saada aikaiseksi kokonaisuus, jolla pystytään suorittamaan ETCS-projektien kaupallisen käyttöönoton ja hyväksyttämisen kannalta välttämättömät testaukset. Lisäksi tavoitteena on sellainen arkkitehtuuri, jota voidaan kehittää ETCS-osaamisen lisääntyessä ja uusien esiin nousevien tarpeiden mukaisesti. Tavoite olisi, että jokaista uutta ETCS-rataosaa tai -projektia varten ei tarvittaisi uutta omaa erillistä labraa tai testaus- ja simulointijärjestelmiä. Eli aikaa kestävä ja kehittyvä kokonaisratkaisu, eikä kertakäyttötavaraa”, Natunen summaa.