”Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan”, kuuluu vanha suomalainen sananlasku. Tätä samaista ikivihreää ohjenuoraa sovelletaan osittain myös Digiradan tulevaa arkkitehtuuria suunniteltaessa. Raiteille tuotavia moderneja teknologioita ja innovaatioita ei voida ottaa käyttöön ilman erittäin perusteellista testaus- ja mallintamistyötä.
”Junaliikenne saattaa näyttää yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa se on valtavan monien erilaisten muuttujien summa. Vaaditaan huolellista suunnittelua ja tarkkaa harkintaa, jotta esimerkiksi kulunvalvonnan modernisointi tapahtuu mahdollisimman tehokkaasti, luotettavasti ja turvallisesti”, toteaa Jani Westerling, joka vetää Digiradan arkkitehtuurityöryhmää.
Työryhmä on paraikaa valmistelemassa Digiradan valmisteluvaiheen työryhmäkohtaista loppuraporttia, joka on määrä kirjoittaa mahdollisimman nopeasti hankkeen käyttöön. Sen jälkeen siirrytään intensiiviseen kehitysvaiheeseen, jossa tulevaa arkkitehtuuria ja teknologiaa testataan ja lyödään lukkoon.
”Kehitys- ja verifiointivaiheessa esimerkiksi testaamme Kouvola-Kotka/Hamina -testiradalla tulevan teknologian käyttäytymistä kentällä ja Suomen karuissa olosuhteissa. Näin saamme dataa laitteiden toiminnoista kaikilta radan osilta. Lisäksi simuloimme uusia teknologioita laboratoriossa”, Westerling sanoo.
IT-taustalla Digiradan tiimiin joulukuussa 2020 saapunut Westerling näkeekin paljon potentiaalia laboratoriotestaamisessa. Hänen mukaansa sen avulla päästään hyvin varhaisessa vaiheessa kiinni erilaisten laitetoimittajien laitteisiin ilman, että niitä kaikkia täytyisi vielä fyysisesti asentaa. Lisäksi erilaisten laitteiden ja järjestelmien kyvystä keskustella keskenään suunnitellulla tavalla on mahdollista saada hänen mukaansa paljon arvokasta tietoa laboratorio-olosuhteissa.
”Laboratoriossa simuloimalla saamme huomattavan paljon ja nopeasti dataa järjestelmien toiminnasta sekä erikseen, että keskenään. Pystymme nopeuttamaan kehittämistyötä, kun heikkouksia löydettäessä ei aina tarvitse aloittaa fyysisiä testiprosesseja alusta, vaan tuloksia saadaan jo tietokonesimulaatiolla”, Westerling kertoo.
Tietokonepohjaisessa laboratoriotestauksessa on myös monia käytännön tekemiseen ja turvallisuuteen liittyviä etuja. Laboratorio-olosuhteissa voidaan keinotekoisesti simuloida esimerkiksi harvinaisia vaaratilanteita ja katsoa, että järjestelmät niissä käyttäytyvät suunnitellusti.
”Lisäksi näin korona-aikana pystymme laboratorion avulla testaamaan laitevalmistajien täysin uusia innovaatioita ja niiden päivityksiä etäyhteyksin siten, että itse laitteiden tai ihmisten ei tarvitse liikkua maiden rajojen yli”, Westerling sanoo.
Digirataan on Westerlingin mukaan mahdollista kehittää vielä runsaasti innovaatioita, kun tietoa tulevista teknologioista saadaan lisää. Kehitys- ja verifiointivaiheessa halutaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää mahdollisimman paljon suomalaista asiantuntemusta ja yhteistyötä.