Junaliikenteen mahdollistava junakulunvalvontajärjestelmä (JKV) on Suomessa elinkaarensa päässä. Samaan aikaan ympäristöystävällisen junamatkailun suosio ja tavaraliikenteen määrä raiteilla ovat kasvussa. Vanhentunut järjestelmä vaatii kipeästi uudistusta, ja juuri siksi Digirata on hankkeena elintärkeä Suomelle. Digirata-hankkeen tarkoituksena on uusia vanhentunut järjestelmä kokonaan ja siirtyä radioverkkopohjaiseen kulunvalvontajärjestelmään.
Suomen junaliikenne on ollut pitkään yksi maamme keskeisistä matkustamisen ja kuljettamisen muodoista. Fintrafficin keräämän datan mukaan junaliikenteen määrä on kasvussa, ja Fintrafficin teettämän liikennekyselyn mukaan juna on suomalaisten suosikki pitkille kotimaan matkoille. Raiteilla kulkeva tavaraliikenne on myös tärkeä Suomen viennille, ja sujuvat yhteydet kytkevät Suomen muuhun maailmaan. Junaliikenne mahdollistaa suurten tavaramäärien kuljetuksen kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.
Junamatkailun kilpailukykyä uhkaa tällä hetkellä vanhentunut junankulunvalvontajärjestelmä, ja siksi Digirata-hanke on Suomelle juuri nyt välttämätön.
Digirata tehostaa junaliikennettä
Junakulunvalvontajärjestelmä varmistaa junaliikenteen turvallisuuden, ja siksi se on kriittisimpiä yhteiskunnan turvallisuutta ylläpitäviä toimintoja. Jos kulunvalvontaa ei aloiteta uusimaan vuosikymmenen lopulla, junien määrää joudutaan tulevaisuudessa vähentämään ja junien nopeuksia joudutaan hidastamaan. Hiljalleen hiipuva ratakapasiteetti olisi myrkkyä turvallisuudelle, ilmastotavoitteille, teollisuutemme toimintavarmuudelle ja raideliikenteen suosion kasvattamiselle.
Digirata-hanke tuo modernia teknologiaa Suomen rautateille, mikä parantaa rautateiden toimivuutta ja kilpailukykyä. Digitalisaation avulla junaliikenteen ohjausjärjestelmiä voidaan parantaa, mikä mahdollistaa tarkan ja reaaliaikaisen seurannan sekä optimoinnin.
Digitalisaatio mahdollistaa myös infran komponenttien vähentämisen sekä muokkaa junaliikenteen operatiivista toimintaa, mikä johtaa kustannussäästöihin, energiasäästöihin ja parempaan palvelutasoon. Tehokkaampi ja luotettavampi junaliikenne vaikuttaa myös Suomen tuottavuuteen, koska se tukee työssäkäyntialueiden laajentumisia, lisää junia nykyisille raiteille sekä laskee kokonaisuutena rautateiden kustannustasoa.
Digirata ei näin ollen ole vain raideliikennettä kehittävä hanke, vaan se on koko liikennejärjestelmän ja sen kehittämisen kannalta elintärkeä investointi, joka hyödyttää sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia.
Suomi on suunnannäyttäjä Euroopassa
Digirata myös edistää Suomen rautateiden linkittymistä länsimaiseen rautatiejärjestelmään, yhteiseurooppalaisen ERTMS-järjestelmään (European Railway Traffic Management System). Kyberturvallinen rautatiejärjestelmä takaa huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toiminnot eri olosuhteissa. Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe on voimakkaasti EU-tuilla rahoitettu ja vaiheen 130 M€ arvioidusta kustannuksesta 75 prosenttia katetaan EU-tuilla.
Digirata-hanke on jo kerännyt kansainvälistä kiinnostusta. Digirata tuo mukanaan innovatiivisia ratkaisuja, jotka voivat toimia mallina paitsi muille maille myös muille liikennemuodoille ja edistää yleistä teknologista kehitystä. Suomi toimii suunnannäyttäjä rautateiden digitalisaatiossa Euroopassa, sillä Suomi aikoo ensimmäisenä maana Euroopassa hyödyntää jo olemassa olevia kaupallisia radioverkkoja, junaliikenteelle tarkoitetun oman radioverkon sijaan. Tällä ratkaisulla säästetään satoja miljoonia euroja. Vaikka Digiradassa kehitetään suomalaista radioverkkojärjestelmää, tekemämme työ säteilee myös Suomen rajojen ulkopuolelle.
Suomen rautateiden 160-vuotisessa historiassa otetaan Digiradan ansiosta taas pitkä harppaus kohti modernimpaa junaliikennettä. Digirata-hankkeen valmistumista tavoitellaan kokonaisuudessaan vuoteen 2040 mennessä. Rahoitus on tällä hetkellä varmistettu vuoden 2027 loppuun saakka.
Sanna Järvenpää
Toimitusjohtaja, Fintrafficin raideliikenteenohjaus
