Digiradan sidosryhmätilaisuus kokosi yhteen raideliikenteen toimijoita keskustelemaan siitä, miten Suomen rautateiden tulevaisuus rakennetaan nyt: yhteistyössä, vaiheittain ja rohkeasti uudistuen.
Tilaisuuden keskiössä olivat raideliikenteen digitalisaation mahdollisuudet, Digirata-hankkeen eteneminen sekä se, miten uusi teknologia voi parantaa liikenteen turvallisuutta, täsmällisyyttä, kapasiteettia ja energiatehokkuutta.
Liikenne- ja viestintäministeriön Elina Immonen muistutti puheenvuorossaan, ettei Digirata kuitenkaan ole vain tekninen uudistus.
”Digirata tarkoittaa myös innovaatioita ja uudenlaista yhteistyötä. Pienen maan vahvuus on kyky tehdä hyvää yhdessä, ja onnistuminen edellyttää yhteistä sitoutumista.”
Nykyjärjestelmän ylläpito ei ole kestävä vaihtoehto
Jari Pylvänäinen ja Esa Sirkiä avasivat puheenvuorossaan suomalaisen rataverkon nykytilaa ja uudistamisen välttämättömyyttä.
Suomen rataverkolla on tällä hetkellä muun muassa yli 200 asetinlaitetta ja 10 erilaista asetinlaitejärjestelmää. Vanhimmat järjestelmät ovat 1960-luvulta, uusimmat vuodelta 2020. Korjausvelka on merkittävä, ja nykyisen järjestelmäkirjon ylläpitäminen olisi sekä kallista että riskialtista.
Digiradassa koko nykyinen asetinlaitekanta korvataan vaiheittain noin 25 keskusasetinlaitteella ja niihin liittyvillä ulkolaiteohjaimilla. Tavoitteena on yhtenäinen järjestelmäkokonaisuus koko rataverkolle nykyisen ”tilkkutäkin” sijaan.
Nykyjärjestelmien ylläpito tarkoittaisi kasvavia varaosa- ja osaamishaasteita sekä riskiä pitkäkestoisista liikenne häiriöistä ja ratakapasiteetin heikkenemisestä. JKV-järjestelmän uusiminen on joka tapauksessa edessä, mutta myöhemmin kustannukset voivat olla vähintään kaksinkertaiset.
Digiradassa rakennetaan yhdessä ja opitaan yhdessä
Tilaisuudessa kuultiin myös Digiradan ajankohtaisesta etenemisestä, ETCS-testauksesta ja yhteistyöstä eri toimijoiden välillä.
VR:n hankejohtaja Jonas Eriksson korosti yhteisen oppimisen merkitystä:
”Piilevät puutteet löytyvät vain testaamalla, ajamalla ja yhdessä tekemällä. Yhteinen ymmärrys muutoksesta on edellytys turvalliselle ja täsmälliselle liikenteelle.”
Kansainvälisiä kokemuksia digitaalisten rautateiden hyödyistä esitteli Siemens Mobilityn Juha Lehtonen. Digitaaliset ratkaisut voivat lisätä kapasiteettia, parantaa energiatehokkuutta ja mahdollistaa ennakoivan kunnossapidon.
Fintrafficin raideliikenteenohjauksen Ellinoora Lapinleimu nosti esiin Atlaksen, teknologian elinkaaren ja järjestelmien hajanaisuuden haasteet. Atlas muuttaa liikenteenohjauksen reaktiivisesta koordinaatiosta ennakoivaksi ja dataohjatuksi kokonaisuudeksi, jossa tieto tukee päätöksentekoa koko ekosysteemissä.
HSL:n Tuomo Lankinen puolestaan kuvasi, miten Digirata voi mahdollistaa tiheämmät vuorovälit, tehokkaamman liikennöinnin ja tulevaisuudessa myös puoliautomaattisen junaliikenteen.
Relesoftin Markus Melander kertoi, miten Digirata on avannut uusia mahdollisuuksia suomalaiselle teknologiayritykselle myös kansainvälisesti.
Tilaisuuden esitysmateriaalit löydät täältä.
