NIP eli kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma erittelee Digiradan toteutuksen vuoteen 2040 saakka. Euroopan komissiolle toimitettu suunnitelma on kuin julkinen sitoumus hankkeen toteutukseen. Jokaisen jäsenmaan toimittamat NIPit toimivat pohjana EU:n analyysille, joka maalaa kuvan Euroopan rataverkoston tulevaisuudesta.
Digirata nytkähti taas pykälän verran eteenpäin, kun Suomi toimitti kesäkuun puolivälissä Euroopan komissiolle virallisen NIPinsä. NIP (National Implementation Plan) on kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma, jonka jokainen EU:n jäsenmaa laatii omasta Digirataa vastaavasta hankkeestaan eli eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (European Rail Traffic Management ERTMS) toteuttamisesta. Suunnitelma on julkinen ilmaus hankkeen toteutuksesta, joka samalla erittelee, miten ja missä aikataulussa Suomi hankkeen toteuttaa.
”NIPin taustalla on säädöskokoelmia ja rahoitusperusteita, jotka käytännössä velvoittavat noudattamaan ilmoitettua aikataulua”, Digiradan vanhempi neuvonantaja Esko Sandelin sanoo.
NIPit tekevät EU-maiden suunnitelmista vertailtavia
NIP ei ole pelkkä kansallinen väline, vaan se liittyy vahvasti EU-alueen yhteiseen kehittämiseen. EU haluaa rakentaa Eurooppaan yhtenäisen rataverkoston, joka toimii valtioiden rajojen yli. Tämä edellyttää jäsenmailta yhtenäisiä standardeja rataverkostolleen ja junakalustolleen sekä standardien omaksumista tietyssä aikataulussa.
Eri maiden suunnitelmien vertailtavuuden takaamiseksi jokainen maa toteuttaa NIPinsä samanlaiselle pohjalle. NIP kattaa noin 20 vuoden kehityksen, mutta tarkimmin suunnitelmassa on kuvattu ensimmäiset viisi vuotta. Suomessa tämä kattaa suunnitteluvaiheessa olevan EKA-radan toteutuksen.
Sandelin kuitenkin huomauttaa, että vaikka Digirata vastaa EU:n muuttuvaan sääntelyyn, se ei ole Suomelle pelkästään EU:n pakottama investointi, vaan myös välttämätön elinkaari-investointi. Suomen rataverkolla käytössä oleva junien kulunvalvontajärjestelmä on tulossa elinkaarensa päähän.
NIP näyttää suuntaa myös kaupallisille tahoille
Euroopan komissio julkaisee jokaisen jäsenmaan NIPin nettisivuillaan. Niiden pohjalta se koostaa analyysin, joka kuvaa koko EU:n rautateiden tulevaisuutta seuraavien 20 vuoden ajalta.
Analyysi ei kerro pelkästään rataverkostossa tapahtuvista muutoksista, vaan ottaa kantaa myös käytettävään junakalustoon. Tämän takia NIPejä hyödyntävät myös kaupalliset toimijat, kuten rataverkon ja junakaluston komponenttivalmistajat ja järjestelmätoimittajat sekä rautatieyrittäjät suunnitellessaan toimintaansa.
”Esimerkiksi komponenttivalmistajat ja järjestelmätoimittajat pystyvät ennakoimaan NIPien perusteella, kuinka paljon rataverkon ja junakaluston eri komponenteille ja toteuttamisprojekteille on tilausta seuraavan viiden vuoden ajalle”, Sandelin kertoo.
Digirata on 20 vuoden sitoumus
Jäsenmaiden tulee päivittää NIPinsä viiden vuoden välein. Sandelinin mukaan päivitysväli voi kuitenkin osoittautua käytännössä tätä lyhemmäksi, jos ja kun EU:n asetuksiin tulee muutoksia, jotka vaikuttavat suunnitelmaan.
”Epäilen, että CCS YTE:en eli EU:n Ohjaus, hallinta ja merkinanto -osajärjestelmän yhteentoimivuuden tekniseen eritelmään tulee muutoksia vuonna 2027, mikä tarkoittaa, että uusi NIP pitää toimittaa komissiolle jo vuonna 2028 eli vuotta aiottua aikaisemmin.”
NIP ilmaisee jäsenvaltion sitoutumista rataverkostonsa mukauttamiseen 20 vuodeksi, mikä ulottuu Suomessa vuoteen 2040 saakka. Tämä tarkoittaa, että hankkeen rahoitus pitäisi turvata yhtä pitkäksi ajaksi. Tällä hetkellä rahoitus on varmistettu vuoden 2027 loppuun saakka.
”Rahoituksen myötä voimme turvata rautatieliikenteen tulevaisuuden ja täyttää EU-sääntelyn vaatimukset. Digirata on edennyt odotusten mukaisesti koko sektorin tiiviissä yhteistyössä jo viiden vuoden ajan. Sen alasajo ja mahdollinen uudelleen käynnistäminen olisi paitsi merkittävä ponnistus myös kallista. Se voisi myös johtaa hankkeen asiantuntijoiden siirtymiseen muualle.”