Digirata-hankkeen Toteutusvaiheen toteutussuunnitelma on kuvaus siitä, miten vuosina 2025–2040 Suomen rataverkolle toteutetaan moderni radioverkkopohjainen kuluvalvontajärjestelmä. Toteutusvaiheen toteutussuunnitelmatyö käynnistettiin projektimuotoisena tammikuussa 2024. Mitä ensimmäisellä kolmannesvuodella saatiin aikaiseksi ja mitä työskentely on käytännössä tarkoittanut tiimitasolla?
Digirata-hankkeen toteutusvaihe on hankkeen koko elinkaaren laajin yksittäinen vaihe lähes mistä tahansa näkökulmasta katsottuna, ja sitä on kuvattu Suomen rautatiehistorian yhdeksi merkittävimmäksi käännekohdaksi. Nyt laadittava toteutussuunnitelma on ikään kuin tämän käännekohdan käsikirjoitus eli kuvaus siitä, miten järjestelmäkokonaisuus suunnitellaan, hankitaan, rakennetaan ja käyttöönotetaan.
Viime vuonna toteutusvaiheen toteutussuunnitelmalle hahmoteltiin projektimalli, jolla suunnitelmaa on lähdetty tänä vuonna työstämään. Kuluneen kolmannesvuoden aikana kattoteemana on ollut projektityöskentelyn käynnistäminen ja kokonaisuuden hahmottelu.
”Tämän vuoden ensimmäinen vuosikolmannes on ollut monivuotisen ToTo-projektin ensimmäinen. Laajan projektin käynnistäminen on tarkoittanut yhtäläisten toimintatapojen sopimista, aktiivista kommunikaatiota sekä selkeiden vastuiden nimeämistä asiantuntijoille ja tiimeille. Näiden osalta jatkamme toimintamme kehittämistä vielä tulevillakin vuosikolmanneksilla – jatkuva oppiminen ja oman työskentelyn arviointi ovat erittäin tärkeitä. Haluankin kiittää projektilaisia aktiivisesta palautteenannosta. Toivon, että samanlainen aktiivisuus myös jatkuu”, sanoo projektipäällikkö Saara Haapala.
Miten projektia on käytännössä edistetty tiimien tasolla?
Projektityössä keskeistä on ensivaiheissa kuvata, mitä tarkoitetaan toteutusvaiheen toteutuksella, mitä osuuksia ja työkokonaisuuksia se sisältää esimerkiksi maantieteellisen laajuuden näkökulmasta ja minkälaista toteutuksen kokonaisuutta tavoitellaan eri ajanhetkillä. Ehdottoman tärkeää on varmistaa, että hankkeelle asetetut tavoitteet ja visiot ohjaavat toteutusvaiheen hankintojen määrittelyä ja valmistelua.
”Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että osana ToTo työtä olemme lähteneet tarkentamaan hankkeen ylätason tavoitteita lähemmäksi arkea ja pyrimme eri keinoin varmistamaan, että visiot ja lopulliset määrittelyt ovat linjassa tavoitteiden kanssa. Olemme myös tehneet aktiivista yhteistyötä koko toteutusvaiheen yhteisen aikataulun rakentamisen eteen, sillä toteutuksen eri osa-alueilla on tunnistettu olevan merkittäviä sisällöllisiä ja aikatauluun liittyviä riippuvuuksia. Olemme myös tarkastelleet hankkeen ylätason käyttöönottovaiheistusta ja aikataulua vuodelta 2021 ja todenneet, että hankkeen näkökulmasta voimme edelleen sitoutua siihen. Tarkastelua laajennetaan seuraavaksi kalustonomistajien näkökulmaan”, sanoo Haapala.
Myös oppien siirron osalta on aktivoiduttu. Oppien siirto EKAsta (ensimmäinen kaupallinen rataosa) toteutusvaiheeseen on välttämätön edellytys onnistuneille hankinnoille ja työskentelylle toteutusvaiheessa. Tätä varten valmisteilla on niin sanottu oppien siirron konsepti, jonka tukemana varmistetaan EKA-osa-alueelta järjestelmällisen oppien siirron ja ToTo-projektin puolella puolestaan järjestelmällisen oppien vastaanottamisen ja jalkauttamisen toteutusvaiheessa.
ToTo-projektin keskiössä tarkastellaan eri näkökulmista tehtäväkokonaisuuksien oikea-aikaisuutta. Jotta työkokonaisuuksia pystytään edistämään oikea-aikaisesti, eri tiimien töissä on linjattava ennakkoon noudatettavat työvaiheet, menetelmät ja standardit, joiden ohjaamana voidaan edetä oikea-aikaisesti kohti hankintoja toteutusvaiheessa.
”Jo työn alussa linjattiin, että hankintastrategian ja sitä täydentävän hankintasuunnitelman laatiminen ovat priorisoitavia työkokonaisuuksia, joilla on laajasti vaikutusta toteutussuunnitelman kokonaisuuteen. Hankintastrategia ja -suunnitelma ovat ToTo-suunnitelman kannalta erittäin tärkeitä, sillä muodostavat peruskallion ja keskeiset linjanvedot toteutusvaiheen työn vaiheistuksista ja aikataulusta.”