Digiradan kehitys- ja verfiointivaihe on hyvässä vauhdissa. On aika tarkastella hieman, missä pisteessä kovaa vauhtia edistyvä hanke on tällä hetkellä. Lue mitä ovat projektin eri osa-alueilla tehdyt viime aikojen edistysaskeleet ja mitä on vuorossa seuraavaksi.
Digirata uudistaa koko suomalaista rautatiejärjestelmää, ja on tärkeää, että hankkeen etenemisestä viestitään sekä projektin sisäisesti että eri sidosryhmille. Järjestetyn tilaisuuden tavoitteena olikin tuoda konkreettista tietoa hankkeen edistymisestä yhteisesti kummankin organisaation henkilöstölle.
Suurikokoisessa hankkeessa on mukana yhteensä 140 henkilöä. Hankkeessa on toteutettu hyväksi ja tehokkaaksi havaittua allianssimallia, jossa parhaita työntekijöitä on haettu laajalti eri ammattialoilta, ja yhteistyö toimii ilman selkeitä organisaatiorajoja. Uusia tekijöitä haetaan tälläkin hetkellä. Hakuihin voi tutustua tarkemmin nettisivuilla.
”Asiat etenevät vauhdikkaasti, tehtävät laajenevat, ja tekemistä on paljon. Olemme saaneet tähän junaan mukaan todella hyviä ja ammattitaitoisia tyyppejä, jotka ovat sitoutuneita siihen, mitä ovat ja olemme tekemässä. Into on korkealla, ja haluammekin sanoa kaikille muillekin: olkaa valmiita ja tulkaa mukaan”, summaavat Jari Pylvänäinen ja Juha Lehtola.
Ensimmäisen rataosan kilpailutus
Ensimmäinen kaupallinen rataosio, EKA-nimellä kulkeva Lielahti-Rauma/Pori-pätkä, on siirtynyt siihen pisteeseen, että järjestelmän hankinta rataosan turvalaitteelle ja ETCS-järjestelmälle alkaa vuoden 2023 alkupuolella. Uutena asiana ETCS-hankintoihin liittyy Euroopan rautatievirastolta haettava lupa järjestelmän käyttöönotolle, jolla halutaan varmistaa, että hankinnoissa on noudatettu yhteensopivuussäädöksiä.
Hakuprosessin aikana kerätään oppeja hyväksymisprosessista. Tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa prosessia jatkossa.
Kalusteoperaattorien kanssa on myös aloitettu tiivis yhteistyö, jotta liikkuvan kaluston saaminen EKA-radalle voidaan varmistaa. Tämän jälkeen tavoitteena on kattaa uudistus koko Suomen rataverkolle, hyödyntää digitalisaatiota sekä optimoida kunnossapidon ja käytettävyyden ratkaisuja.
”Itse järjestelmän rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2024, mikä ei ole enää kaukana tulevaisuudessa”, kertovat projektipäällikkö Miikka Uotila ja projekti-insinööri Johanna Kuismin.
Testirata & -laboratorio
Nopean aloituksen varmistamiseksi Kouvola-Kotka/Hamina-pätkällä sijaitsevaa testirataa on lähdetty rakentamaan erillään Digiradasta omana valtuushankkeenaan. Testiradan avulla testataan IP-pohjaisen radioverkon tiedonsiirtoa ja halutaan osoittaa kaupallisten verkkojen hyödyntämisen olevan rautateillä toimiva menetelmä.
Tällä hetkellä käynnissä olevan perusparannushankkeen on määrä valmistua ensi vuoden loppupuolella. Tämän jälkeen radalla on tarkoitus ajaa ETSC-testejä. Hankkeen yhteydessä rakennettavasta testikirjastosta suoritetaan laboratoriossa ja radalla satoja eri testauksia, joista muodostetaan testikirjaston pohja Digiradan myöhempää käyttöä varten.
Testiradan lisäksi käytössä on ollut viime vuoden lopulta asti virtuaalilaboratorio, jossa voidaan suorittaa testejä simuloidussa ympäristössä ja kerryttää lisäymmärrystä ETCS-järjestelmästä. Testaamisen lisäksi laboratoriolla on myös tärkeä rooli kompetenssin kehittämisessä. Projektin yhteydessä on tehty ensimmäiset versiot ETCS suunnitteluohjeista ja käyttösäännöistä sekä itse testiradan ETCS-suunnittelu. Nämä ohjeet ja säännöt ovat nyt siirtyneet EKA-radan käyttöön, jossa niitä voidaan soveltaa myöhempää tarvetta varten.
”Testilaboratoriossa pohdimme jo konkreettisesti, miten voimme hyödyntää sitä tulevaisuudessa esimerkiksi käyttöönottojen tukena”, sanoo Aapo Tiilikainen.
ERTMS-integrointi
ERTMS-integroinnissa on tehty arkkitehtuurin osalta referenssiarkkitehtuurikuvaus. Konkreettisia muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna on tulossa mm. seuraavia: Asetinlaite korvataan EKA-radalla keskitetyllä turvalaitejärjestelmällä, jossa on sekä asetinlaite että ETCS-toiminnot. Myös liikenteenohjauksen osalta siirrytään yhteen järjestelmäkokonaisuuteen, jota voidaan operoida useista pisteistä.
Lisäksi osaprojektissa tehdään suunnitelmat niin Digiradan kyberturvallisuuden kuin järjestelmän toiminnan osalta. Käynnissä on myös EULynx-rajapintojen tekninen analysointi. Tavoitteena on luoda standardirajapinnoilla integroituva keskitetty turvajärjestelmä, jonka elinkaarenhallinta yksinkertaistuu.
EKA-rataosiota varten tarvitaan myös kattava vaatimuskokoelma, jonka perusteella Digiradan hankinnat voidaan tehdä. Vaatimuksenhallintaa varten ollaan ottamassa käyttöön IBM:n Engineering Lifecycle Management -järjestelmä.
”Järjestelmässä sekä konseptit, riskit, että vaatimukset muodostavat verkon. Vaatimuksenhallinnan lisäksi tätä verkkoa voidaan käyttää tulevaisuudessa myös muutoshallinnan tukena. Muutoksen tapahtuessa pystymme järjestelmän avulla näkemään, mihin kaikkeen muutos vaikuttaa”, kertoo Jani Westerling.
Paikannus & tietoliikenne
EU edellyttää, että jäsenmaissa junan ohjauksessa käytettävän verkon pitää pystyä toimimaan uuden FRMCS-verkon normien mukaisesti. Tähän vaaditaan GSM-R-verkko, jota Suomessa ei enää ole. Uusi korvaava radioratkaisu pitäisi olla tuotantokäytössä viimeistään, kun nykyinen Virve-viranomaisverkko ajetaan alas, suunnitelman mukaan vuonna 2025.
Mahdollisena ratkaisuna luotettavan ja riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi koko rataverkolla on kaupallisten verkkoyhteyksien hyödyntäminen. Tällöin uutta verkkoa ei tarvitsisi rakentaa kokonaan uudestaan. Digirata-hankkeen EMMA-mittausvaunu on ajanut läpi koko Suomen rataverkon mittaamassa kaupallisten verkkojen kattavuutta. Mittauksilla on haluttu selvittää, voidaanko junasta muodostaa yhteys käyttämällä kaupallisten operaattoreiden verkkoja ja pystytäänkö niitä käyttämään kaikilla rataosuuksilla.
”Mittausten alustavat tulokset kertovat, että Suomessa kaupallinen verkko on mainio, ja tarvittava yhteys on saavutettu lähes koko rataverkon laajuudella. Testaaminen jatkuu, ja seuraavaksi kartoitetaan myös satelliittiverkkojen soveltuvuus. Tämän lisäksi vuonna 2025 on tavoitteena testata kaupallisten radioverkkojen 5G-teknologiaa”, sanoo projektipäällikkö Simon Indola.