Berliinissä järjestettäville messuille osallistui kansainvälisesti laaja joukko rautatieteollisuuden toimijoita usealta eri osa-alueelta. Minkälainen oli etenevän Digiradan saama vastaanotto messuvieraiden keskuudessa? Entä miten suomalainen tekeminen näyttäytyy muuhun Eurooppaan verrattuna?
Joka toinen vuosi pidettävät InnoTrans-messut järjestettiin jälleen syyskuussa Berliinissä. Maailman suurimmat rautatieteollisuuden messut keräsivät yhteen lähes 3 000 näytteilleasettajaa ja noin 140 000 vierailijaa. Tämänvuotinen tapahtuma oli alun perin määrä järjestää jo vuonna 2020, mutta koronapandemiasta johtuen messuja jouduttiin siirtämään kahteen otteeseen.
Suomesta messuilla osallistujia oli muun muassa Väylävirastolta ja Fintrafficilta, jotka toivat vahvasti esiin Suomen ja Digiradan näkyvyyttä tapahtumassa. Tavoitteena oli edistää keskusteluja eri kansainvälisten toimijoiden suuntaan sekä tehdä markkinakartoitusta esimerkiksi laitetoimittajien tarjonnan osalta.
”Messuilla näemme, mitä maailmalla tehdään ja mitä markkinoilla on saavutettavissa. Samalla meillä on tilaisuus myös tavata rakentamamme verkoston jäseniä ja käydä keskustelua eri toimijoiden kanssa. Digiradan ajatukset ja tavoitteet saivatkin paljon positiivista käydyissä keskusteluissa. Tämä innostaa meitä jatkamaan, sillä polulla, mikä Suomessa on valittu”, kertoo Suomen ERTMS-ohjelman projektipäällikkö Juha Lehtola Väylävirastosta.
Suomi ainutlaatuisessa asemassa muuhun Eurooppaan nähden
InnoTrans-messuilla näytteilleasettajat on jaettu viiteen osa-alueeseen: rautatietekniikka, rautateiden infrastruktuuri, julkinen liikenne, sisäjultilojen suunnittelu sekä tunnelirakentaminen. Hyvien keskusteluyhteyksien ylläpitäminen näiden toimijoiden kanssa edistää Digiradan tavoitetta tunnistaa sopivia kehityskohteita sekä pilotoida ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää myös laajemmin EU-tasolla.
Digiradan mahdollisuuksia toimia suunnannäyttäjänä muulle Euroopalle tukee se, että Suomessa ERTMS (European Rail Traffic Management System eli eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä) ei ole ollut vielä ollenkaan käytössä. Tämän myötä Suomella ei ole painolastina aiemmin totuttujen käytäntöjen historiaa, minkä ansiosta se pystyy vapaammin kehittämään uusia, tulevaisuudenkestäviä ratkaisuja.
”Suomen etuna on, että Digirata on jo itsessään toteutushanke, jonka osana tehdään kehitystyötä. Tämä tuo ryhtiä ja tavoitteellisuutta tekemiseen, kun monessa muussa maassa tehdään pelkästään kehittämishankkeita. Olemme tehneet paljon työtä, jotta voimme tuoda tekemisemme näkyviin kansainvälisessä mittakaavassa. Nyt kolmen vuoden työ alkaa tuottaa tulosta: messuilla saamamme palaute osoittaa, että Suomen malli alkaa kiinnostaa kovasti muita maita ja myös teollisuutta. Nykyinen sääntelyn kehittyminen korostaa vanhan ylläpitoa, mutta Suomen viitoittamalla tiellä voisivat muutkin seurata korostaen tulevaisuuden mahdollisuuksia”, Lehtola sanoo.