Digirata-hanke on kerännyt kiinnostusta kotimaan lisäksi myös kansainvälisesti, ja viestintä Euroopan Unionin suuntaan on ollut tiivistä. Tuoreeltaan hankkeessa on saatu valmiiksi kattavan kansallisen ERTMS:n täytäntöönpanosuunnitelman toimittaminen Euroopan komissiolle sekä poikkeusluvan hakeminen EKA-radan toteutukseen. Lisäksi Suomi ajaa aktiivisesti muutoksia kaupallisia verkkoyhteyksiä koskevaan EU-säätelyyn.
Teknisten järjestelmien työstämisen lisäksi Digirata-hankkeessa on valmistunut kesän korvalla Euroopan komission suuntaan niin selvityksiä, lupahakemuksia kuin kannanottojakin. Työtä on teettänyt esimerkiksi aikataulussa valmistunut Suomen kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (National Implementation Plan eli NIP), joka erittelee tarkasti Suomen suunnitelmat yleiseurooppalaisen yhteentoimivan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän eli ERTMS-järjestelmän toteutukselle ja käyttöönotolle.
Euroopan komissio vaatii vastaavan suunnitelman kaikilta jäsenvaltioilta varmistaakseen, että ERTMS-järjestelmän toteutus tehdään kaikissa jäsenvaltioissa pyydetyssä aikataulussa.
NIP-dokumentilla on myös tärkeä viestinnällinen vaikutus, sillä niitä lukevat esimerkiksi laitetoimittajat sekä muut tutkimusinstanssit. Suomen suunnitelma on erityisen kunnianhimoinen, sillä monista muista maista poiketen se kattaa koko rataverkon uudistamisen alkaen aina ensimmäisistä käyttöönotoista.
”Koko rataverkon kattavan suunnitelman laatiminen on työläämpää, mutta kattavan selvitystyön mukaan näin toteutettuna investointi- ja elinkaarikustannukset jäävät pienemmiksi. Meillä on ollut siinä mielessä hyvä tilanne, että meille on ollut hyvin selvää mitkä ovat Suomen suunnitelmat, jotka on sitten soviteltu Euroopan komission vaatimaan muotoon”, kertoo Digirata-hankkeen projektipäällikkö Juha Lehtola Väylävirastolta.
EKA-radan toteutukseen haettu poikkeuslupaa Euroopan komissiolta
Suomi on myös hakenut Euroopan komissiolta poikkeuslupaa ensimmäiselle kaupalliselle rataosuudelle eli EKA-radan toteutukselle. EKA-radan vuoden 2023 keväällä käynnistyneet hankinnat on toteutettu ennen EU:n uusia, viime syksynä voimaan tulleita säädöksiä. Poikkeuslupa koskee mahdollisuutta vanhojen säädösten mukaisten asetusten pidennettyyn noudattamiseen.
”EKA-rata pohjautuu voimakkaasti EU-säätelyyn, ja olemme saaneet toteutusta varten EU:lta koronaelpymistukirahoitusta 85 miljoonaa euroa. Rahoituksen aikatauluista johtuen hankinnat täytyi järjestää viime vuoden keväällä, ja koska uusista säädöksistä ei vielä silloin ollut tietoa, jouduimme käynnistämään hankinnat vanhojen säädösten mukaisesti. Poikkeusluvan myötä voimme edetä nykyisillä suunnitelmilla ja päivittää ratainfrastruktuuria uusien säädösten mukaiseksi pidennetyllä aikataululla”, Lehtola avaa.
Lehtola on luottavainen siihen, että poikkeuslupa tullaan saamaan ja EKA-radan kaupallinen liikenne pääsee käynnistymään aikataulussa vuonna 2027. Tällä on suuri merkitys koko verkoston onnistumisen kannalta.
Suomi ajaa muiden maiden kanssa kaupallisten verkkoyhteyksien lisäämistä virallisiin säädöksiin
Suomi on käynyt jo useamman vuoden ajan aktiivista viestintää Euroopan komission suuntaan mahdollisuudesta käyttää kaupallisia verkkoyhteyksiä junien viestinnässä. Komissio onkin pyytänyt hiljattain Suomelta kommentteja siitä, mahdollistavatko syksyllä voimaan tulleet uudet säädökset kaupallisten verkkoyhteyksien hyödyntämisen.
”Suomi on toimittanut komissiolle näkemyksensä uusien säädösten sisällöstä yhdessä Ruotsin, Norjan ja Hollannin kanssa. Meidän yhteinen kantamme on, että kaupallisten verkkoyhteyksien hyödyntäminen ei ole nykyisten säädösten puitteissa vielä mahdollista, ja olemme antaneet ehdotuksemme tarvittavista säädöksiin tarvittavista muutoksista. Tavoitteemme on, että komissio arvioi säädöksiä uudelleen ja tekee tarvittavat muutokset ehdotustemme pohjalta”, Lehtola kertoo.
Lehtola painottaa, että kyseessä on merkittävä osoitus siitä, kuinka Suomi on saanut äänensä kuuluviin kansainvälisillä kentillä.
”Komission pyyntö viestii siitä, että heidän mielestään meidän ajatuksissamme on järkeä. Digirata-hankkeessa kehitetään suomalaista rataverkkojärjestelmää, mutta tekemämme työ säteilee myös Suomen rajojen ulkopuolelle Eurooppaan. On kunnia-asia olla mukana viemässä suomalaista innovointia kansainvälisille markkinoille.”