Digirata-hankkeessa uudistetaan junien kulunvalvonta. Suomen nykyinen junien kulunvalvontajärjestelmä (JKV) on tulossa elinkaarensa päähän. Järjestelmän käyttöikä päättyy 2020-luvun lopussa. Suomelle seuraava looginen askel on siirtyä eurooppalaiseen kulunvalvontajärjestelmään (ERTMS) ja moderniin radiopohjaiseen ETCS-järjestelmään (European Train Control System). Radioverkoksi suositellaan FRMCS-järjestelmää (Future Railway Mobile Communication System). Näin ollen Suomen tuleva ERTMS-ratkaisu olisi ilman näkyviä opastimia toteutettava radiopohjainen ETCS sekä siihen kiinteästi liittyvä FRMCS-radioverkko.
Myös regulaatio velvoittaa uusimaan järjestelmän, sillä Suomen tulee EU-jäsenmaana päivittää järjestelmät yhteensopiviksi eurooppalaisiin järjestelmiin. Euroopan laajuisen TEN-T verkon varustelu on tehtävä ERTMS-järjestelmällä yhteentoimivuuden takaamiseksi. Myös uudet ratalinjaukset vaativat EU:n velvoittamana uudenlaista kulunvalvontaa.
RATKAISU: Radioverkkopohjainen junien kulunvalvonta
Suomeen tuleva junien kulunvalvontaratkaisu on ilman näkyviä opastimia toteutettava moderni radioverkkopohjainen ETCS, joka:
- Tuo Suomelle kestävän teknologisen kehityspohjan
- Mahdollistaa ratakapasiteetin kasvattamisen
- Parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä sekä mahdollistaa junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla
- Minimoi häiriöiden vaikutukset ja kestot
- Parantaa tasoristeysten ja ratatöiden turvallisuutta
Toisin sanoen kuluvalvontajärjestelmän uusiminen on elinehto turvalliselle ja sujuvalle tulevaisuuden junaliikenteelle. Digirata mahdollistaa korkeamman rautatieliikenteen saavutettavuuden ja paremman palvelutason, jolloin rautatieliikenteen houkuttavuus kasvaa. Digirata on hanke, joka uudistamisen tekee mahdolliseksi.
Radioverkko tulee perustumaan yhteiseurooppalaiseen FRMCS-järjestelmään (Future Railway Mobile Communication System).
YMPÄRISTÖ: Myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Rautateiden markkinaosuus on henkilöliikenteen osalta noin 6 % ja tavaraliikenteen 27 %. Rautatieliikenne on ympäristöystävällinen liikennemuoto, sillä sen osuus liikenteen päästöistä on alle prosentin.
Digirata omalta osaltaan mahdollistaa rautatieliikenteen markkinaosuuden kasvattamista sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta ja näin ollen vähentäisi liikenteen päästöjä merkittävästi. Rautatieliikenteen osuuden kasvattaminen on myös EU:n laajuinen tavoite, joka on esillä vahvasti muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa eli Green Deal -ohjelmassa. Digirata on työkalu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
KAPASITEETTI: Raiteille tarvitaan kapasiteettia
On ennustettu, että junaliikenteen kysyntä kasvaa vahvasti erityisesti pääradalla ja Etelä-Suomen kaupunkiraiteilla. Nykyinen kapasiteetti ei kuitenkaan riitä tämänhetkisellä tarjonnalla. Olemassa olevalla rataverkolla olisi paikoin mahdollisuus lisätä junien määrää merkittävästi. Digiradan avulla voitaisiin tarjota lisäkapasiteettia, paikoin sitä voitaisiin kasvattaa jopa 30 % sopivalla liikennerakenteella. Digirata ei kuitenkaan palvele vain Etelä-Suomea, vaan se kattaisi koko rataverkon. Digirata tarjoaa elinvoimaa koko Suomelle.
MATKUSTAJAT: Parempaa palvelutasoa matkustajalle
Digitalisaation toteutuessa juna kulkee täsmällisesti ja tihein vuorovälein. Matka on myös sujuvampaa ja miellyttävämpää, sillä häiriöitä on vähemmän ja niiden vaikutukset eivät ole niin laajakantoisia, koska ne voidaan tarvittaessa rajata paikallisimmaksi. Junassa voi kätevästi hyödyntää runsaasti tarjolla olevia digipalveluja. Matkaa voi jatkaa kätevästi vaihtamalla eri liikennemuotoon. Digirata mahdollistaa omalta osaltaan, että matkaketju toimii saumattomasti.
TEKNOLOGIA: Tulevaisuuden digitaalinen alusta luo mahdollisuuksia
Moderni radioverkkopohjainen järjestelmä mahdollistaa tulevaisuuden teknologioiden käyttöönoton. Helposti päivitettävä järjestelmä ja asetinlaitteiden kehittäminen uudelle digitaaliselle tasolle mahdollistavat dynaamisen liikenteenhallinnan niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Datan ansiosta kaluston ja verkon kunnossapitoa voidaan ennakoida, mikä tuo kustannussäästöjä. Radioverkkopohjainen ratkaisu on avain myös logistiikan digitalisointiin ja automaattiseen junaliikenteeseen sekä välttämätön uusien ratahankkeiden toteuttamiseksi.
TURVALLISUUS: Entistä turvallisempaa liikennettä
Reaaliaikainen liikenteen rajoitteiden asettaminen rataverkolle on radioverkkopohjaisella järjestelmällä nykyistä huomattavasti nopeampaa ja parantaa näin ollen edellytyksiä turvalliseen junaliikenteeseen. Myös muita
turvallisuutta lisääviä hyötyjä saavutetaan. Esimerkiksi voidaan minimoida tienkäyttäjän odotusaika tasoristeyksissä, se mahdollistaa kustannustehokkaan tasoristeysten turvavarustelun kuten junatunnistuksen, lisäpalvelut ja ajantasainen tiedotus parantavat matkustajien kokemaa turvallisuutta. Lisäksi pystytään paremmin varmistamaan työntekijöiden turvallinen liikkuminen radalla ratatöiden aikana.
Kehitys- ja verifiointivaihe meneillään
Kehitys- ja verifiointivaiheessa varmistetaan, että Digirata-hankkeella päästään mahdollisimman pitkälle tavoitellussa ETCS-tason kyvykkyydessä käyttäen hyväksi FRMCS-ratkaisua, uudenlaista paikannusmenetelmää ja
automaattisten junatoimintojen tasoa 2.
Kehitys- ja verifiointivaiheessa on tavoitteena valmistella saumattomat määrittelyt Digiradan järjestelmäkokonaisuuteen niin, että ratkaisut on testattu toimiviksi ja tehokas hankinta voidaan käynnistää toteutusvaiheeseen.
Tiivistetysti
Digirata-hanke vie Suomea kohti turvallisempaa, tehokkaampaa ja sujuvampaa rautatieliikennettä. Hankkeessa uudistetaan vanhentunut junien kulunvalvontajärjestelmä ja otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen radiopohjainen kulunvalvonta koko rataverkolla. Digirata mahdollistaa turvallisen liikenteen, paremman palvelutason ja kapasiteetin kasvun, ja se luo pitkän aikavälin teknologisen perustan suomalaiselle raideliikenteelle. Väylävirasto, Fintraffic ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat hanketta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
rautatieliikenteeseen
tehokkaaseen liikennöintiin
tiedonsiirtoon nojaavia ratkaisuja